Ensi vuoden suurimpia kysymyksiä on, kuinka paljon keskuspankit nostavat viitekorkojaan, ja miten korkosijoitukset ja maailmantalous kestävät sen.
Alhaiset korot ovat luoneet poikkeuksellisen otollisen ympäristön osakesijoittajille. Ensi vuonna voi kuitenkin olla jo toinen ääni kellossa, sillä sekä Yhdysvaltojen Fed että Euroopan keskuspankki ovat kiristämässä rahapolitiikkaa.
Fed jatkaa viitekorkojensa nostamista niin, että viitekorko on 2,0 – 2,25 prosentin tasolla ensi vuoden lopussa, ennustaa Taalerin päästrategi Tuomas Komulainen.
Keskuspankkien ohjauskorkojen muutokset heijastuvat yleensä lyhyisiin markkinakorkoihin. Näissä onkin jo nähty nousua, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen kahden vuoden velkakirjan korko on noussut jo lähelle kahta prosenttia.
Lisäksi keskuspankki pienentää tasettaan myymällä velkakirjoja takaisin markkinoille. Myös EKP aloittaa ensi vuoden alusta arvopapereiden osto-ohjelman pienentämisen ja mahdollisesti ensi vuoden syyskuuhun mennessä lopettaa sen kokonaan, Komulainen arvioi.
Komulaisen mukaan Fedin ja EKP:n rahapolitiikan kiristäminen johtavat siihen, että lyhyet markkinakorot nousevat edelleen Yhdysvalloissa – ja lopulta myös euroalueella.
Rahapolitiikan kiristyminen tulee näkymään myös osakemarkkinoilla.
”Kun lyhyet markkinakorot nousevat, myös osakemarkkinoilla koetaan entistä enemmän korjausliikkeitä vuosien 2018 ja 2019 aikana”, Komulainen uskoo.
Toistaiseksi kuitenkin lähes kaikki indikaattorit ennakoivat yritysten tuloskasvun jatkuvan ainakin seuraavien noin 6 – 8 kuukauden aikana hyvällä tasolla, Komulainen toteaa.
Komulaisen mukaan talouskriisit syntyvät yleensä vasta, kun Fed on nostanut viitekorkonsa riittävän korkealle.
”Tämä on aika luonnollista: kun lainarahan hinta globaalisti nousee, ylivelkaantuneet yritykset, kotitaloudet, sijoittajat ja maat ajautuvat ongelmiin. Jo nyt tämä on hieman nähtävissä, kun esimerkiksi Turkin ja Etelä-Afrikan valtiolainojen korot ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Näitä tilanteita näemme entistä enemmän vuosien 2018 – 2020 aikana.”
