Oikeusministeriö kertoo tiedotteessaan, että se on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on tuottaa tarpeellinen tietopohja mahdollisen positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän perustamista koskevan päätöksenteon perustaksi.
Positiivisella luottorekisterillä eli Comprehensive Credit Reporting:lla (CCR) tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat. Lainaa hakiessa rahoitusyhtiö tai pankki ei siis näkisi pelkästään asiakkaan mahdollisia maksuhäiriömerkintöjä luottotietorekisteristä, vaan myös luotonhakijan lainamäärät, pääomat sekä tulot. Esimerkiksi Ruotsissa positiviinen luottotietorekisteri on käytössä.
Suomessa on tänä päivänä käytössä vain niin sanottu negatiivinen luottorekisteri, jolla tarkoitetaan asiakkaan luottotietojen tarkastamista maksuhäiriömerkintöjen varalta. Maksuhäiriömerkintä kirjataan kuitenkin vasta monen kuukauden käsittelyajan jälkeen, ja tällä välin luotonhakija on saattanut velkaantua vielä pahemmin.
Negatiivisen luottorekisterin suurin ongelma on, että tieto on yksipuolista ja vanhentunutta.
Maksuhäiriöisiä henkilöitä oli maaliskuun lopussa jo lähes 374 000, eli enemmän kuin koskaan. Tämän vuoden alusta yhteensä noin 150 000 henkilölle on rekisteröity reilusti yli puoli miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriöiden määrä verrattuna viime vuoden alkuun on kasvanut 11 prosentilla.
”Kysymys positiivisten luottotietojen keräämisestä ja tallettamisesta on noussut jälleen ajankohtaiseksi. Asiasta on välttämätöntä tehdä selvitys, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten – niin luotonantajien kuin luotonhakijoiden ja muidenkin tahojen – näkökulmasta”, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.
Ministeriön tavoitteena on selvittää ja arvioida asian nykytila ja sen muutostarpeet. Selvitettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi luottotietojärjestelmän keskeinen tietosisältö, kuten se, mitä positiivisia luottotietoja luotonantajilla tulisi olla käytettävissään ja mihin tarkoituksiin niitä voitaisiin käyttää.
Lisäksi arvioidaan luottotietojärjestelmän toteutusvaihtoehdot, kuten keskitetty välitysjärjestelmä tai luotonantajien keskinäinen tietojenvaihtojärjestelmä, sekä tietojärjestelmien perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ja niiden jakaminen.
Selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Häkkäsen mukaan positiivisen luottotietojärjestelmän selvittäminen on yksi palanen ylivelkaantumisen hallintaan liittyvässä kokonaisuudessa. Siihen kuuluvat myös muut toimet kuten pikaluottojen sääntely sekä yrittäjän vapautumista velkavastuusta, uutta mahdollisuutta, koskeva kansainvälinen vertailu, sanoo ministeri Häkkänen.
Oikeusministeriö on aiemmin arvioinut positiivisen luottotietorekisterin perustamistarvetta vuonna 2013. Tuolloin teetetyssä selvityksessä arvioitiin oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä.
Selvityksen tehnyt professori Ahti Saarenpää ei suositellut tuossa vaiheessa positiivisen luottotietorekisterin perustamista johtuen mm. tulossa olevasta EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta.
Markkina reagoi tähän välittömästi esittelemällä lainatuotteen, jonka myöntäminen ei edellytä positiivisia tietoja positiivisessa luottorekisterissä. Sieltä saa lisää pikavippiä entisen päälle ilman ylärajaa – kunhan on valmis maksamaan 300% vuotuista korkoa.
300% on lainanantajan(itse asiassa lainatuotteen kategorian) vaatima kompensaatio saatavan epävarmuutta vastaan. Se ei ole mitään ”törkeää koronkiskontaa” – eikä sellaista edes esiinny pikavippimarkkinoilla. On vain normaaleja markkinamekanismeja, ei sen kummempaa.
(Disclaimer: En ole käyttänyt pikavippejä enkä myöskään myynyt sellaisia, en edes sijoittajana lainanvälittäjien kautta.)
Maksuhäiriöiden määrästä päätellen kuluttajilla ei ole kykyä hallita ja hillitä pikavippeilyään ellei heille tarjota maksutonta velkaneuvontaa ja terapiaa shoppailumaniaan. Mieluummin jo ennen kuin edes velkaantuvat tolkuttomasti. Itse asiassa yritysten intresseihin kuuluisi rahoittaa ko neuvontaa, koska juuri yrityksethän kärsivät eniten, kun velallinen jättää laskunsa maksamatta.
”…positiivisen luottotietojärjestelmän selvittäminen on yksi palanen ylivelkaantumisen hallintaan liittyvässä kokonaisuudessa.”
-Ei toimi, valitan. Yksityishenkilön ylivelkaantumisen takana ei ole rationaalista toimintaa, joka voitaisiin jollain rekistereillä poistaa. Sensijaan takana on psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa ja niiden takana puolestaan ”onnellisuusfilosofiaa”. Jos sanoma tiivistetään, kyse on onnellisuuden projisioinnista ulkomaailman odotuksiin ja odotusten edelleen siirtämisestä tavaroiden(ja sos.median) hallintaan ja kulutukseen sekä niiden avulla hyväksytyksi tulemiseen.
Hoidoksi eivät riitä ko harhakuvan tuottamien komplikaatioiden rekisteröinti eikä edes toiminnan psykologian avaaminen. Tarvitaan perusteellinen analyysi siitä, miten ja miksi onnellisuus(ja vapaus, vastuu, seksuaalisuus ja koko muukin ihmiskuva) nykykulttuurissa on käsitetty kokonaan väärin.