Makrotalous

Vesa Puttonen: Tässä finanssimarkkinoiden miljardin taalan kysymys

Vesa Puttonen Aalto yliopisto rahoituksen professori sijoittaminen

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kertoo näkemyksiään inflaatiosta ja korkotasosta ja niiden merkityksestä sijoittajalle.

Korot ovat historiallisen alhaalla. Kolmen kuukauden euribor on ollut negatiivinen toukokuusta 2015 lähtien. Asuntovelallisten kannalta tilanne on luontaisesti positiivinen, toisaalta korkotilanne heijastuu myös sijoittajiin.

Aalto-yliopiston rahoituksen Professori Vesa Puttonen kertoo, että alhainen kuluttajahintojen inflaatio on peittänyt alleen merkittävän omaisuuserien arvojen nousun. Obligaatioiden, osakkeiden ja asuntojen arvot ovat nousseet sitä myötä, kun korkoja on pidetty keinotekoisen alhaalla.

Jos tilanne jatkuu, on odotettavissa, että hinnat myös pysyvät korkealla. ”Perinteinen P/E-lukujen vertailu on tässä tilanteessa kuin vertaisi omenoita päärynöihin”, Puttonen kiteyttää sijoitusmaailman uutta normaalia. ”Kun tulevaisuuden tuottoja diskontataan lähes nollalla, on tuloksena erittäin korkea nettonykyarvo.”

Syy alhaiseen inflaatioon on miljardin taalan kysymys 

Yksi keskeinen syy alhaiseen korkotasoon on Puttosen mukaan alhainen inflaatio: ”Se onkin sitten miljardin taalan kysymys, että miksi inflaatio ei nouse. Tästä on erilaisia teorioita ja näkemyksiä, mutta kukaan ei tiedä vastausta ja keskuspankitkin ihmettelevät miksei inflaatio ole noussut merkittävän kokoisesta elvytyksestä huolimatta.”

Puttonen nostaa kuitenkin esiin muutaman alhaista inflaatiota selittävän tekijän. Ensinnäkin globalisaatio on merkittävässä roolissa ja teknologia mahdollistaa sen, että yritysten on erittäin helppoa siirtää työntekoa sellaiseen maahan missä se on taloudellisesti järkevää. Se tarkoittaa sitä, että osa perinteisistä työpaikoista häviää ja tällöin myös paineet palkkojen nostolle pysyvät alhaisella tasolla.

Puttonen kertoo, että digitalisaatio myös tehostaa yritysten prosesseja, joka osaltaan vähentää palkkainflaation painetta.

Valtioiden korkea velkaantuminen pitää korkoja alhaalla

Vesa Puttonen muistuttaa, ettei korkoja pysty varmasti ennustamaan. Yhdysvalloissa alettiin korkoja nostaa tasan kaksi vuotta sitten. ”Silloin pidettiin selvänä, että korkoja nostetaan useamman kerran, mutta sitten meni vuosi, ettei korkoja nostettukaan. Talouskasvu olikin merkittävästi hitaampaa kuin mitä silloin ennustettiin”, Puttonen konkretisoi.

Korkojen suuntaa pohtiessa Puttonen nostaa esiin vuoden 2008 finanssikriisin ja kertoo, että nyt on saavutettu torjuntavoitto: ”Emme joutuneet samaan kurimukseen kuin 30-luvun lamassa ja bruttokansantuotekin on lähtenyt kasvuun.”

Puttonen kuitenkin muistuttaa finanssikriisiä seuranneen eurokriisin painolastista ja siitä, etteivät ”ne velat ole mihinkään sulaneet” ja että velkalasti on talouden jarru. Valtioiden riskipreemiot olisivat räjähtäneet käsiin, ellei Euroopan keskuspankki olisi puuttunut peliin ostamalla valtioiden velkakirjoja ja toisaalta lupaamalla, että näitä ostetaan jatkossakin ja jos sekään ei vielä riitä niin sitten tehdään jotain muuta.

”Euroopan keskuspankki oli pakotettu toimimaan näin, mutta toisaalta se johti tilanteeseen, jossa valtiot ottivat entistä enemmän velkaa”, Puttonen kertoo. Poliitikoille Euroopan keskuspankin pääjohtajan lupaus tehdä ”whatever it takes”, oli suuri helpotus. Valtiot, kunnat, kaupungit ja osavaltiot velkaantuivat entisestään ja tämän velan takaisinmaksu tulee olemaan vaikeaa.

Nyt ollaan Vesa Puttosen mukaan tilanteessa, jossa korkoja on pakko pitää alhaalla, koska muuten valtiot kriisiytyisivät: ”On hyvä syy olettaa, että tämä on uusi normaali ja että alhainen korkotilanne pysyy päällä vielä jonkin aikaa. Korkoja ei ole tässä tilanteessa varaa nostaa ja toisaalta keskuspankeilla on insentiivi ennemmin nostaa korkoja hiukan myöhässä kuin liian ajoissa. Kukaan ei halua vetää mattoa orastavan talouskasvun alta.”

Sijoittajan tulevaisuus

Vesa Puttosen mukaan on ilmeistä, että nyt eletään sijoittajan uutta normaalia, jossa tulisi hyväksyä monen korkotuotteen tuotto-odotuksen nollataso. Tämä johtaa osaltaan siihen, että nyt on riskinä toistaa vuoden 2008 virheet: ”Tehdään monimutkaisia järjestelyjä ja tullaan tätä kautta ottaneeksi riskiä, jota järjestelyn tekijätkään eivät enää täysin hahmota. Monimutkaisten strukturoitujen tuotteiden kysyntä on taas nousussa”, Puttonen kertoo.

Rahamarkkinoilta on ennustettavissa negatiivisiakin tuottoja, joten sinne ei Puttonen omia rahojaan nyt sijoita. Syitä siihen, että osa sijoittaa negatiivisiin korkoihin on Puttosen mukaan useita. Ensinnäkin organisaatioilla voi olla paljon käteistä ja ne on laitettava johonkin. Toisaalta säätelyä ei olla ehditty päivittämään, joten vakuutusyhtiöiden on pakko sijoittaa osa varoistaan bondeihin. Kolmanneksi Saksan velkakirjat voidaan nähdä turvasatamana erilaisissa äärimmäisissä skenaarioissa.

Puttonen on itse sataprosenttisesti osakkeissa, mutta muistuttaa, että kyse on hänen omasta tilanteestaan. Jos velat on jo maksettu ja työpaikan tuoma tulo vakaa, on myös sijoitussalkun riskinkantokyky korkeampi.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös