Tätä tavoitetta varten hallituksen tulee valmistella konkreettisesti, miten sääntelyä vähennetään, Pentikäinen vaatii.
”Ylisääntely kiusaa monia pk-yrittäjiä monella alalla. Se haittaa yrittämistä ja työllistämistä. Säätelyn keventäminen on edullinen tapa luoda työtä ja kilpailukykyä.”
Pentikäinen kertoo muutamia valaisevia esimerkkejä yritystoiminnan ylisääntelystä.
Ensimmäinen esimerkki liittyy putkiasentajan työhön.
Putkiasentajayrittäjä tarvitsee useita työkortteja – esimerkiksi tulityölupa, työturvallisuuskortti, vesityökortti vesijohtoverkostoihin, vesityökortti uima-allaslaitteistoihin, vesityökortti pumppaamoille, verottajan valtti-kortit, telinekortti, henkilönostinkortti, ensiapukortti 1 ja 2, tieturvakortti, kuorma-auton ammattikortti jne.
Toinen esimerkki liittyy maankäyttöön.
Esimerkiksi uuden rakennuksen hinnasta jopa kolmannes voi muodostua kaavoittajan ratkaisuista. On arvioitu, että määräykset esimerkiksi autopaikoista, julkisivuista, parvekkeista ja esteettömyydestä nostavat huomattavasti rakentamisen kustannuksia ja voivat johtaa siihen, että tarjouskilpailuun ei pääse osalliseksi kaikki kilpailutukseen mukaan haluavat yritykset.
Yrittäjien mukaan liian yksityiskohtaisista kaava-merkinnöistä aiheutuu haittaa suoraan sekä yrityksille että kohtuuhintaista asuntoa tarvitseville työntekijöille.
Työ- ja elinkeinoministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä on tänä vuonna ollut käynnissä niin sanottu yksi yhdestä -pilotti: tavoitteena on, että uuden velvoitteen yrityksille aiheuttamaa kustannusta vastaava kustannusvähennys toteutetaan, kun uusi velvoite tulee voimaan.
Ministeriö esittää, että kokeilua jatketaan ja laajennetaan muihin ministeriöihin ja että kokeiluun otetaan mukaan myös keskeiset yrityksiä edustavat sidosryhmät.
Yrittäjien mukaan yksi yhdestä -hankkeen tavoitteena on varmistaa, etteivät yritysten sääntelytaakka tai -kustannukset kasva nykyisestä. Tämä on konkreettinen ja vaikutuksia aikaansaava askel oikeaan suuntaan.
”Tarvitsemme sääntelyn vähentämistavoitteen toteuttamiseksi kuitenkin tätä kunnianhimoisemmat työkalut”, Pentikäinen vaatii.
Suomessa tulee Pentikäisen mielestä ottaa pysyvästi käyttöön kaikilla ministeriöiden hallinnon aloilla vähintään yksi sisään – kaksi ulos -periaate. Vastaava malli on käytössä muun muassa Isossa-Britanniassa.
En ymmärrä noita ”yksi sisään – yksi ulos tai mieluummin kaksi” -juttuja.
Miksi on otettava _yhtään_ sisään? Mikä laki tai direktiivi estää, ettei käyttöön oteta välittömästi teesiä ”Nolla sisään ja kaikki tarpeeton ulos”?
Tarpeettomien säädösten tunnistamiseen ei tarvita mitään jumalatonta virkamiesarmeijaa. Eikä edes yhtään työryhmää tai projektivastaavaa.
Siihen riittää yksi ainoa kokenut yrittäjä. Homma on niin helppo ja kohteet (muille kuin virkamiehille) niin itsestään selviä, että kuka tahansa meistä yrittäjistä selviää siitä.