Makrotalous

Kansanedustaja puolustaa kohuttua aktiivimallia – työttömyystuki on turvaverkko, ei verovaroin tuettu sapattivapaa

Susanna Koski kansanedustaja talous

Työttömien aktivoimiseen tähtäävä aktiivimalli ei ole täydellinen, mutta on varsin kohtuullista odottaa yksilön itsensä ottavan vastuuta omasta toimeentulostaan, toteaa kansanedustaja Susanna Koski.

Työttömien aktivoimiseen tähtäävää aktiivimalli astui voimaan vuoden alusta.  Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää jatkossa riittävän määrän työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.

Käytännössä leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.

Esityksen tavoite on kannustaa myös lyhytaikaiseen työllistymiseen ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.

Aktiivimallia on kritisoitu laajasti

Eduskunnan oppositiopuolueiden lisäksi aktiivimallia ovat kritisoineet varsin voimakkaasti ammattiliitot. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin syyttää Juha Sipilän hallituksen romuttaneen viime vuonna syntyneen kilpailukykysopimuksen perusteet, kun se hyväksyi työttömyysturvan aktiivimallin.

Suomen sosiaali ja terveys ry eli SOSTE puolestaan katsoo, että hyvistä tavoitteista huolimatta aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.

SOSTE:n mukaan aktiivimalli asettaisi eri alueilla asuvat eriarvoiseen asemaan ja olisi kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Lisäksi esitys on osin ristiriidassa muun lainsäädäntövalmistelun kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa on samaan lakiin pykälämuutoksia, jotka liittyvät aktiivisen työn haun malliin. Näissä määritelmä riittävästä aktiivisuudesta eroaa aktiivimallin kirjauksista.

Aktiivimallin kumoamiseksi on jopa käynnistetty kansalaisaloite. Aloitteen mukaan työnhakija ei päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen. Työnhakija ei myöskään päätä siitä, onko omalla kotiseudullaan hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluita edes tarjolla, saatikka siitä, tuleeko hän valituksi hänen hakemiinsa palveluihin.

Aktiivimallin ongelmat kiteyttää bloggaaja Niko Eskelinen seuraavasti:

  • Malli ei ole geopoliittisesti tasa-arvoinen. Kaikilla paikkakunnilla ei ole samat mahdollisuudet.
  • Yksilö ei voi päättää yritysten puolesta omasta työllistymisestä.
  • Vapaita työpaikkoja on vain yksinkertaisesti liian vähän.
  • TE-toimistoilla on liian vähän resursseja tukea yksilöllisesti työllistymistä.
  • Muuttaminen ei ole taloudellisesti tai muiden seikkojen johdosta kaikille mahdollista.
  • Malli lisää byrokratiaa tavalla jota ei voida ennustaa eikä hallita.
  • Malli lisää muiden tukimuotojen käyttöä eli siirtää kustannuksia.
  • Malli rankaisee ja passivoi heitä jotka ovat hakeneet mutta eivät saaneet työtä.
  • Malli on Kikyn vastainen, koska se on pääasiassa leikkaava, ei tukeva.
  • Samaan aikaan tehdään leikkauksia työttömyyden hoidosta.

Mallin puolustajiakin löytyy.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen toteaa, että malli joko vähentää työttömän vapaa-aikaa tai tuki pienenee. Siitä syntyy kannustimet ottaa vastaan vähemmänkin mieluista työtä nousevat. Työttömyyden alkuvaiheessa aktiivimalli hyödyttää työttömiä, sillä se tuo ensimmäisenä kuukautena kaksi tukipäivää lisää, Vartiainen muistuttaa.

Suomen malli on Tanskan mallia lempeämpi

Tuorein aktiivimallin puolustaja on niin ikään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski.

Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumnissaan Koski toteaa, että aktiivimalli on pieni askel oikeaan suuntaan, toiminnallisen vastuun palauttamiseksi ihmiselle itselleen.

”Malli ei ole täydellinen, mutta on varsin kohtuullista odottaa yksilön itsensä ottavan vastuuta omasta toimeentulostaan. Paljon vaikeampaa on perustella, miksi jonkun toisen olisi otettava se vastuulleen”, Koski tuumaa.

Kansanedustajan mukaan tarkoitus on kannustaa jokaista työttömyysetuuden saajaa tekemään kaiken voitavansa, ettei työttömyys omalla kohdalla pääsisi pitkittymään.

Aktiivimalliin on haettu esimerkkiä Tanskasta, mutta vaikuttavimmat ja vaativimmat elementit puuttuvat Suomen mallista, Koski muistuttaa.

”Tanskassa on matala työttömyys ja korkea työttömyyskorvaus. Irtisanomisperusteet ja -aika ovat käytännössä olemattomia, mutta ne ovat madaltaneet yritysten työllistämisen kynnystä ja sitä vastoin nostaneet kynnystä kieltäytyä myös toisen alan töistä, josta seuraisi automaattisesti työttömyyskorvauksen loppuminen.”

Koski tosin myöntää että Tanskassa työllisyyspalveluissa on moninkertaiset resurssit Suomeen verrattuna.

Kosken mielestä aktiivimallia tarvitaan Suomen ikääntyvän väestön vuoksi.

”Suhdannehuipusta huolimatta otamme ensi vuonna kolme miljardia euroa lisävelkaa, eikä näköpiirissä ole vielä vuotta, jolloin valtion budjetti olisi tasapainossa. Ikääntyvä väestö ja vähenevä työvoima ovat yhtälönä kuin tikittävä aikapommi, etenkin, jos emme tee oikeita toimia.”

Suomi tarvitsee kipeästi työmarkkinoita ravistavia rakenteellisia uudistuksia, kuten paikallista sopimista. ”Aktiivimalli on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksistään ole riittävän vaikuttava.”

Koski huomauttaa, että työttömyystuen tulisi toimia yhteiskunnan väliaikaisena turvaverkkona, kunnes yksilö pääsee takaisin työnsyrjään kiinni, eikä verovaroin tuettuna sapattivapaana, kuten se valitettavan usein nykyään toimii.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Bernstein

    12.1.2018 at 22:21

    Susanna on väärässä, koska vaalit on tulossa. Kaksi plus kaksi on vähintään kuusitoista, jos laskutoimituksen tekijä tietää, että vaalit on tulossa. Tanskan mallin kohtalo PAMilaisten et al käsissä on tällainen laskutoimitus.

    Jos minä olisin saavuttanut sellaisen edun, että minulla on halutessani oikeus käydä sinun kukkarollasi, arvaapa toisenkin kerran, äänestäisinkö Susannaa, joka minulta uhkaa ottaa tuon edun pois?

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös