Kauppalehti kertoi sunnuntaina, että joulukuussa 2016 Ruotsissa kaksi lääkäriopiskelijaa tuomittiin törkeästä ja sopimattomasta markkinavaikuttamisesta. Kaksikko oli ensin ostanut osakkeita, sen jälkeen antanut blogissaan osakkeille vahvoja ostosuosituksia ja lopulta myynyt omistuksensa hyvällä voitolla. Bloggaajat tienasivat toiminnallaan 2,5 miljoonaa kruunua eli noin 250 000 euroa. Kaksikko kirjoitti blogiinsa yhteensä 14 yhtiöstä.
Ruotsalaisviranomaisten syynissä on myös toinen vastaava tapaus, jossa kaksi nuorta miestä tienasivat muutamassa kuukaudessa reilu 80 000 euroa samaan tapaan. He suosittelivat blogissaan osakkeita, joita he itse omistivat, ja myivät osakkeet kurssinousun jälkeen. Tästä tapauksesta ei ole vielä annettu tuomiota.
Erona lääkäriopiskelijoihin oli se, että nämä nuoret miehet olivat lisänneet kirjoitustensa perään niin sanotun vastuuvapautustekstin. Tekstissä he kertoivat, että osakesuositukset olivat heidän omia näkemyksiään ja että he usein myös omistivat kyseisiä osakkeita.
Sijoitusbloggaaja tutustui lääkäriopiskelijoiden toiminnan taustoihin
Uutinen on herättänyt sijoitusharrastajien keskuudessa sosiaalisessa mediassa kohtuullisen vilkasta keskustelua. Myös yksittäiset sijoitusbloggaajat ovat kommentoineet uutista.
Molemmat uutiset Ruotsista antavat hieman hämärän kuvan siitä, mistä todellisuudessa oli kyse, väittää Omista ja vaurastu -blogia ylläpitävä Tomi Haataja.
Haataja sai käsiinsä viranomaisdokumentin lääkäriopiskelijoiden tapauksesta, josta siis tuomiokin on jo jaettu. Kävi ilmi, että kyse oli muustakin kuin yksittäisistä blogikirjoituksista.
”Opiskelijat tarkoituksellisesti hyödynsivät lääketieteen tietämystään ja kirjoittivat pintapuolisesti ammattimaiselta vaikuttavia, mutta harhaanjohtavia ja virheellisiä analyysejä eri yhtiöistä. He jättivät myös mainitsematta suurista omistuksistaan näissä yhtiöissä ja siitä, että aikomus on myydä osakkeet analyysin julkaisemisen jälkeen. Sen lisäksi opiskelijat olivat käyttäneet muiden ihmisten henkilötunnuksia ja nimiä luodakseen useita eri käyttäjätilejä foorumeille ja Facebookiin”, Haataja kirjoittaa.
Haatajan mukaan tapaus ei ole mitenkään verrattavissa siihen, että sijoittaja pyrkii kirjoittamaan omalla nimellään objektiivista ja faktoihin perustuvaa analyysiä blogissa tai foorumeilla samalla tuoden avoimesti esille, että omistaa itse osakkeita analyysien/kirjoitusten kohteena olevista yhtiöistä.
”Kyse oli systemaattisesta väärän tiedon levittämisestä, ei varsinaisesta bloggaamisesta siinä mielessä, miten uutisoinnin sisältö antoi ymmärtää. Tärkeä kohta rikoksen tunnusmerkistön täyttymisessä oli myös, että tekijät eivät teksteissään kertoneet itse omistavansa kyseisten yhtiöiden osakkeita.”
Viranomaiset seuraavat sijoitusbloggaajien toimintaa myös Suomessa
Myös suomessa Finanssivalvonta seuraa aktiivisesti suomalaisia sijoitusblogeja ja -palstoja kitkeäkseen lainvastaiset sijoitussuositukset ja osakekurssien manipulointiyritykset.
Finanssivalvonnan lakimies Pia Ovaska kertoo Arvopaperi-lehdelle, että sijoitusblogit ja -keskustelupalstat ovat osa viranomaisen markkinavalvontaa Suomessa. Valvonnallaan viranomainen pyrkii löytämään tapaukset, joissa henkilö syyllistyy lainvastaiseen sijoitussuositusten antamiseen tai markkinoiden manipuloimiseen.
Selkeitä esimerkkejä lainvastaisen toiminnan tunnusmerkeistä on kuitenkin vaikea antaa. ”Kyseessä on monen tekijän summa. Samaan aikaan oikeuskäytäntöä ei vielä ole kovin paljoa ja sääntely on tuoretta”, Ovaska toteaa.
Lakimiehen mukaan lainmukaisen blogikirjoittelun nyrkkisääntönä voidaan pitää, että se antaa yleisluontoisia suosituksia esimerkiksi osakkeista. Yhtä aikaa kirjoittajan edut ja eturistiriidat on esitettävä näkyvästi.
”Jos kirjoittaja ei ole asiantuntija ja esittää omana mielipiteenään, että osake on aliarvostettu, kyse ei ole sijoitussuosituksesta”, Ovaska täsmentää.
Mahdollinen kurssimanipulaatio on Ovaskan mukaan useimmiten selkeämpi tapaus. Mikäli bloggaajalla on omia intressejä kirjoittaa osakkeesta siten, että kurssimuutos toisi hänelle taloudellista voittoa, on syytä epäillä manipulointia.
Kun isoa kalaa ei löydy, kalastetaan sinttejä
Finanssivalvonnan toiminta on herättänyt viime aikoina myös kritiikkiä. Kun on kyse isojen toimijoiden lainvastaisten toimintojen valvonnasta, on Finanssivalvontaa syytetty hampaattomaksi.
Helsingin Sanomat kertoi, että viitisen vuotta sitten Helsingin Sanomien 15-vuotias TET-harjoittelija löysi vain viikossa julkisesta tietoaineistosta miltei 50 pankkiirien tekemää pörssirikettä. Finanssivalvonta ei ollut niitä kaikkia havainnut. Myös Poliisi on kritisoinut Finanssivalvontaa. Poliisi on saanut vain vähän tutkittavaa Finanssivalvonnalta.
Mikäli Finanssivalvonta todella ottaa nyt sijoitusbloggaajat tikun nokkaan, on aiheellista kysyä, eikö finanssitoimintaa valvovalla viranomaisella ole tätä tärkeämpää tekemistä?
Voi olla että sijoitusbloggaajien toiminnassa on peiliin katsomisen paikka. Vähän vaihdettujen osakkeiden kurssivedätys tarkoitushakuisilla sijoitusanalyyseilla on toki tuomittavaa. Kuitenkin sijoitusblogit ovat arvokas lisä pankkien ja sijoituspalvelutalojen ammattisijoittajien tuottamaan sijoitustietoon. Bloggaajien etuna on, että he uskaltavat usein ottaa rohkeammin kantaa yksittäisiin sijoituskohteisiin kuin ympäripyöreitä ja puolivillaisen varovaisia näkemyksiä antavat ammattilaiset.
Mitään selkeää ohjeistusta siitä, millainen sijoituskommentointi ja -kirjoittelu on laillista, ei tunnu olevan. Edes vastuuvapauslauseke ei välttämättä anna sijoitusbloggaajalle turvallista selkänojaa.
Ruotsin tapaus saattaa tehdä kotimaisista sijoitusbloggaajista varovaisia – liian varovaisia. Finanssivalvonta saattaa tehdä karhunpalveluksen kotimaiselle sijoitusblogien tarjonnalle.
