Ainakin 74 työehtosopimusta sisältää työehtojen tilapäisen heikentämisen mahdollistavan selviytymislausekkeen (65 kpl) tai mahdollisuuden selviytymislausekkeen laatimiseen (9 kpl), käy ilmi oikeustieteen maisteri Eveliina Hokkasen kirjoittamasta, tänään julkaistusta EVA Arviosta Ensiapu kriisiin. Yleissitovia työehtosopimuksia on Suomessa noin 200.
Selviytymislausekkeiden yleistyminen on osa suuntausta paikallisen sopimisen kehittämiseksi.
EVA:n mukaan työmarkkinajärjestöt vauhdittivat selviytymislausekkeiden laatimista kaksi vuotta sitten, helmikuussa 2016, solmitussa kilpailukykysopimuksessa. Siinä työehtosopimusten selviytymislausekkeita pidettiin keinona edistää paikallista sopimista.
”Selviytymislausekkeet ovat tulleet jäädäkseen, mutta niiden soveltaminen sekä käyttö riippuu taloudellisen tilanteen kehittymisestä”, Hokkanen sanoo.
Suurimmat selviytymissopimuksen mahdollistavat alat ovat teknologia, kauppa, kunta ja valtio. Yleisimmät työehdot, joiden tilapäisen muuttamisen selviytymislauseke mahdollistaa ovat palkka, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, lomarahan leikkaus ja vuosiloman 12 päivän ylittävän osan jakaminen.
Yleisimmät työehdot, joita ei voida selviytymislausekkeen nojalla tilapäisesti muuttaa ovat palkka, sairaus- ja perhevapaan etuudet sekä palkan lisät.
Työlainsäädäntö lähtee siitä, että työntekijä tekee työtään palkkaa vastaan, ja palkan on oltava tavanomainen sekä kohtuullinen. Kuitenkin 20 selviytymislauseketta antaa mahdollisuuden leikata
työntekijän palkasta, mutta suhtautuminen työehtosopimuksen asettamaan palkan vähimmäistasoon vaihtelee eri selviytymislausekkeiden välillä.
Selviytymislauseke työehtosopimuksessa mahdollistaa työnantajan kriisitilanteissa työehtosopimuksessa sovittujen työsuhde-etujen tilapäisestä heikentämisestä sopimisen. Aiemmin työsuhteen heikentämisen mahdollistamia lausekkeita on kutsuttu myös kriisi- ja avauslausekkeiksi.
