Onko nyt oikea aika lanseerata pitkiä asuntolainoja, kysyy Finanssivalvonnan asiantuntija.
Nordea kertoi alkaneensa tarjota asiakkailleen maksimissaan 35 vuoden laina-aikaa asuntolainoihin. Pankin mukaan laina-ajan pidentämisellä halutaan kannustaa suomalaisia kerryttämään asunnon lisäksi muutakin varallisuutta.
Finanssivalvonnan Riskienhallinnan osastopäällikkö Jyri Helenius on kehityksestä huolissaan.
Suomalaiset ovat perinteisesti maksaneet asuntolainansa kohtuullisessa ajassa. Tämä on Heleniuksen mielestä ollut hyvää riskienhallintaa sekä kuluttajan että pankin näkökulmasta.
Ongelma pidemmissä asuntolainoissa on luottoriskin arvioimisen vaikeutuminen.
“Pankille pitkät laina-ajat tekevät koko laina-ajan luottoriskin arvioinnista vaikeampaa. Vielä suurempi riski liittyy pankin oman rahoituksen kustannuksiin ja toimintaympäristön muutosten arviointiin. Millä hinnalla pankki saa rahoitusta 25 vuoden kuluttua? Minkälainen on vakavaraisuussäännöstö 35 vuoden päästä?”, Helenius toteaa blogissaan.
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut Suomessa ennätyksellisen korkealle, ja Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea marraskuun lopulla kotitalouksen velkaantuneisuudesta. Ongelmia saattaa Heleniuksen mukaan syntyä, jos korkotaso nousee.
“Tulevaisuudessa – korkojen jonain päivänä noustessa – velkaantuneisuuden kasvu kiihtyy nykyisestä. Tilanne kärjistyy entisestään, jos korkojen nousuun yhdistyy laina-aikojen pidentyminen. Onko tämä oikea hetki lanseerata pidemmän laina-ajan tuotteita?”
Asuntolainat eivät tähän mennessä juurikaan ole aiheuttaneet suomalaisille pankeille luottotappioita. Helenius kuitenkin muistuttaa, että kokemusta kuitenkin vain ajalta, jona kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut nykyistä matalammalla tasolla.
Korkean velkaantuneisuuden välilliset vaikutukset aiheuttavat pankeille suoria luottotappioitakin suuremman riskin.
“Talousvaikeuksissa perheet joutuvat leikkaamaan muuta kulutustaan, kun lainan hoito vie suuren osan tuloista. Tämä vähentää kulutuskysyntää ja vaikuttaa tätä kautta yleiseen taloustilanteeseen ja pankkien yritysasiakkaisiin. Miten käy seuraavassa taantumassa, jos siihen lähdetään vielä nykyistä korkeammalta kotitalouksien velkaantuneisuuden tasolta?”, Helenius varoittaa.
Ruotsissa on pitkään myönnetty käytännössä jopa ikuisia asuntolainoja. Helenius muistuttaa, että Ruotsin viranomaisten arvion mukaan tämä on johtanut asuntomarkkinoiden ylikuumentumiseen.
“Tämän takia Ruotsissa tuli viime kesänä voimaan laki, jonka mukaan uusia asuntolainoja täytyy lyhentää. Jos pitkät asuntolainat yleistyisivät Suomessa, voisi edessä olla vastaava kehitys.”
