Tutkijan mukaan kotitalousvähennys sisältää hyvän verotuksen periaatteiden vastaisia ominaisuuksia.
Kotitalousvähennys on ollut voimassa pian 20 vuotta, ja tänä vuonna vähennys pysyy samanlaisena kuin viime vuonnakin.
Kotitalousvähennystä voit saada kotitaloustyöstä, jota teetät kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jonka henkilö on teettänyt kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaista työtä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus. Vähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.
Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.
Lue lisää: Kotitalousvähennys on rahanarvoinen etu
Kotitalousvähennyksellä on ajateltu olevan useita yhteiskunnan kannalta positiivisia ominaisuuksia. Sen on väitetty vähentävän harmaata taloutta ja lisäävän työllisyyttä.
Kotitalousvähennys ei täytä kriteerejä
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (Vatt) tutkija Aliisa Koivisto ei kuitenkaan ole vakuuttunut vähennyksen hyödyistä.
Hyvän verojärjestelmän perustavoitteet ovat tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Tehokkuudella tarkoitetaan, että verot häiritsevät talouden toimintaa mahdollisimman vähän esimerkiksi hallintokuluina tai heikentämällä kannustimia. Yhdenvertaisuudella taas tarkoitetaan, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi.
“Kotitalousvähennys ei loista näissä hyvän verotuksen ominaisuuksissa”, Koivisto lataa blogissaan.
Vähennys ei täytä verotuksen tehokkuusvaatimusta. Tutkijan mukaan kotitalousvähennyksen toimeenpanosta seuraa kustannuksia niin verottajalle kuin palvelun ostajalle. Lisäksi kotitalousvähennys kohtelee eri palvelualoilla olevia yrityksiä eri lailla.
Myöskään yhdenvertaisuus ei Koiviston mukana kotitalousvähennyksessä toteudu.
“Kotitalousvähennys tai osa kotitalousvähennyksestä voi jäädä käyttämättä, jos tuloista maksettava vero jää vähennystä pienemmäksi. Timo Rauhanen ja Sami Grönberg havaitsevat tutkimuksessaan (2015), että matalien tulojen takia kotitalousvähennys jäi ainakin osin saamatta 11 000 henkilöltä vuonna 2014. Heistä 65 prosenttia oli eläkeläisiä. Tämä siis tarkoittaa, että matalatuloinen maksaa vähennykseen oikeuttavasta palvelusta muita enemmän.”
Koivisto ottaa esimerkin toimialakohtaisista eroista Taksi Helsinki -tapauksesta.
“Taksi Helsinki on syksyllä tuonut esiin, että heidän näkemyksensä mukaan seniorille suunnatut hoiva- ja asiointikyydit täyttävät kotitalousvähennyksen edellytykset. Tähän verottaja on ilmoittanut ottavansa eri kannan. Vaikka laintulkinta olisikin selvä, niin taloustieteellinen peruste verottaa hoivakyytiä ja kotihoitoa eri lailla ei ole ilmeinen.”
Työllisyysvaikutukset kyseenalaisia
Koiviston mukaan on aiheellista kysyä, onko vähennys onnistunut tavoitteessaan työllisyyden parantamisesta sekä missä määrin se on onnistunut kitkemään harmaata taloutta.
“Jos vaikutukset ovat pieniä, olisi todennäköisesti tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa laskea veroprosenttia vähennysjärjestelmän sijaan ja jättää kuluttajien tehtäväksi valita mihin käteen jäävät eurot käyttää. Toisaalta, mikäli kulutusta halutaan verotuksella ohjata kotimaisten palveluiden pariin työllisyyssyistä tai harmaan talouden kitkemiseksi, voisi järjestelmän yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden kehittämiselle olla silti tilausta.”
Kotitalousvähennyksen hyödyllisyydessä on lopulta Koiviston mukaan kyse siitä kuinka merkittäviä vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen ovat.
“Koska vaikutuksia ei vielä ole tutkittu, emme toistaiseksi tiedä onko kotitalousvähennys hyvä verotuki.”
Lue myös nämä
