Makrotalous

Kotitalousvähennys saa tutkijalta tylyn tuomion – ”ei loista hyvän verotuksen ominaisuuksissa”

Tutkijan mukaan kotitalousvähennys sisältää hyvän verotuksen periaatteiden vastaisia ominaisuuksia.

Kotitalousvähennys on ollut voimassa pian 20 vuotta, ja tänä vuonna vähennys pysyy samanlaisena kuin viime vuonnakin.

Kotitalousvähennystä voit saada kotitaloustyöstä, jota teetät kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jonka henkilö on teettänyt kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tällaista työtä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito, asunnon remontointi ja tietotekniikkalaitteiden asennus. Vähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Kotitalousvähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Lue lisää: Kotitalousvähennys on rahanarvoinen etu

Kotitalousvähennyksellä on ajateltu olevan useita yhteiskunnan kannalta positiivisia ominaisuuksia. Sen on väitetty vähentävän harmaata taloutta ja lisäävän työllisyyttä.

Kotitalousvähennys ei täytä kriteerejä

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (Vatt) tutkija Aliisa Koivisto ei kuitenkaan ole vakuuttunut vähennyksen hyödyistä.

Hyvän verojärjestelmän perustavoitteet ovat tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Tehokkuudella tarkoitetaan, että verot häiritsevät talouden toimintaa mahdollisimman vähän esimerkiksi hallintokuluina tai heikentämällä kannustimia. Yhdenvertaisuudella taas tarkoitetaan, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi.

“Kotitalousvähennys ei loista näissä hyvän verotuksen ominaisuuksissa”, Koivisto lataa blogissaan.

Vähennys ei täytä verotuksen tehokkuusvaatimusta. Tutkijan mukaan kotitalousvähennyksen toimeenpanosta seuraa kustannuksia niin verottajalle kuin palvelun ostajalle. Lisäksi kotitalousvähennys kohtelee eri palvelualoilla olevia yrityksiä eri lailla.

Myöskään yhdenvertaisuus ei Koiviston mukana kotitalousvähennyksessä toteudu.

“Kotitalousvähennys tai osa kotitalousvähennyksestä voi jäädä käyttämättä, jos tuloista maksettava vero jää vähennystä pienemmäksi. Timo Rauhanen ja Sami Grönberg havaitsevat tutkimuksessaan (2015), että matalien tulojen takia kotitalousvähennys jäi ainakin osin saamatta 11 000 henkilöltä vuonna 2014. Heistä 65 prosenttia oli eläkeläisiä. Tämä siis tarkoittaa, että matalatuloinen maksaa vähennykseen oikeuttavasta palvelusta muita enemmän.”

Koivisto ottaa esimerkin toimialakohtaisista eroista Taksi Helsinki -tapauksesta.

“Taksi Helsinki on syksyllä tuonut esiin, että heidän näkemyksensä mukaan seniorille suunnatut hoiva- ja asiointikyydit täyttävät kotitalousvähennyksen edellytykset. Tähän verottaja on ilmoittanut ottavansa eri kannan. Vaikka laintulkinta olisikin selvä, niin taloustieteellinen peruste verottaa hoivakyytiä ja kotihoitoa eri lailla ei ole ilmeinen.”

Työllisyysvaikutukset kyseenalaisia

Koiviston mukaan on aiheellista kysyä, onko vähennys onnistunut tavoitteessaan työllisyyden parantamisesta sekä missä määrin se on onnistunut kitkemään harmaata taloutta.

“Jos vaikutukset ovat pieniä, olisi todennäköisesti tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa laskea veroprosenttia vähennysjärjestelmän sijaan ja jättää kuluttajien tehtäväksi valita mihin käteen jäävät eurot käyttää. Toisaalta, mikäli kulutusta halutaan verotuksella ohjata kotimaisten palveluiden pariin työllisyyssyistä tai harmaan talouden kitkemiseksi, voisi järjestelmän yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden kehittämiselle olla silti tilausta.”

Kotitalousvähennyksen hyödyllisyydessä on lopulta Koiviston mukaan kyse siitä kuinka merkittäviä vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen ovat.

“Koska vaikutuksia ei vielä ole tutkittu, emme toistaiseksi tiedä onko kotitalousvähennys hyvä verotuki.”

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Bernstein

    18.1.2018 at 10:30

    “Kotitalousvähennyksellä on ajateltu olevan useita yhteiskunnan kannalta positiivisia ominaisuuksia. Sen on väitetty vähentävän harmaata taloutta ja lisäävän työllisyyttä.”

    -Tämä “ajattelu” oli pelkkä sumuverho. Kotitalousvähennys tehtiin kompromissina, jossa vastakkain olivat palvelualojen työllisyys ja vasemmiston hellimä myytti “piikataloudesta”. Järki voitti eli työllisyys meni ideologian edelle. Silti vähennykseen jäi joukko poliittisia pukinsorkkia kuten se, että vanhemmat eivät saa kustantaa lastensa remppaa mutta kylläkin lapset vanhempansa. Varallisuustilanteen kannalta asia olisi pitänyt mennä päinvastoin – mutta eihän nyt porvarin kakaroille sovi antaa sellaista veroetua.

    Vähennys myös ulotettiin koskemaan vuokralaisen maksamia kunnostustöitä, millä ilmeisesti haluttiin korostaa, ettei kyse ole tulonhankkimiskustannuksesta. Monikohan vuokralainen oikeasti kunnostaa kämppäänsä omilla rahoillaan, kun etu arvonnousuna valuu vuokranantajalle?

    Sallitut remontit määriteltiin niin tarkkaan, ettei kukaan omakotirakentaja varmasti pääsisi hyötymään esimerkiksi laajentamalla tai kattamalla terassiaan. Verottaja siirsi jopa osan omasta työstään vähennyksen vaatijoille, kun näiden velvollisuudeksi määrättiin selvittämään, kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin(selvittäminen on vaikeampaa kuin luulisi, koska PRH:n rekisterinpito on syvältä). Vanha mörkö silti sekin: Sosiaalidemokratioissa on perinteisesti katsottu, että työn teettäjä on vastuussa työn tekijän veroista.

    Sitten on suoranaisia typeryyksiä, joille politiikkakaan ei voi mitään: Nuohouskuluja (pari kymppiä) ei saa vähentää, koska nuohous on “lakisääteistä”. Porakaivon tekemisen (pari kymppitonnia) sen sijaan saa. Syynä ei voi olla mikään muu kuin että asia verohallinnossa/oikeudessa/valiokunnassa(en muista misssä) aikanaan ratkaistiin kepulaisin perustein.

    ”Kotitalousvähennys tai osa kotitalousvähennyksestä voi jäädä käyttämättä, jos tuloista maksettava vero jää vähennystä pienemmäksi.”

    -Koivisto olisi voinut samantien kertoa, miksi, siis miksei kotitalousvähennyksestä saa alijäämähyvitystä. Politiikkaa vai verologistiikkaa? Vähennys tehdään valtion tuloverosta, mutta ellei veron määrä riitä, myös kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta. Alijäämähyvitystä kuitenkaan ei tipu eikä vähennystä voi edes ulottaa seuraaville verovuosille, kuten hyvä veromenettelytapa vaatisi. Näiden puutteiden syy lienee yksinkertaisesti lainsäätäjän/valmistelijan typeryys tai kiire kesälomille eikä niinkään aatteen palo.

    “Kotitalousvähennyksen hyödyllisyydessä on lopulta Koiviston mukaan kyse siitä kuinka merkittäviä vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen ovat.”

    -Ei suinkaan, vaan siitä, kuka sen hyödyllisyyden määrittelee. Työllisyys puoltaa vähennystä vahvasti, kun taas poliittinen kädenvääntö on tehnyt siitä osittain torson. Ei mikään uutinen – aktiivimalli koki juuri saman kohtalon.

    Jos harmaa talous on kirous, mutta pienituloisen työnsaanti siunaus, luulisi olevan helppo laskea sellainen harmaan talouden taso, joka optimoi kummankin muuttujan. Se tarkoittaa, että koska pienituloinen hyötyy harmaasta taloudesta suurituloista enemmän(lukumääräisesti ainakin), suomalaista verohelvettiä on pakko jossain vaiheessa viilentää europpalaisella käytännöllä, joka sallii yritteliään pienituloisen aika ajoin syödä hiukan kuormasta.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös