Perustulokokeilua jatketaan – vaikutukset tutkitaan kokeilun päätyttyä

Kelan mukaan koko kokeilun aikaisista työllisyysvaikutuksista saadaan tuloksia vuosien 2019–2020 vaihteessa.

Suomen perustulokokeilu on nyt puolivälissä ja etenee suunnitelman mukaan. Kokeiluun osallistuvat 2 000 koehenkilöä saavat joka kuukausi 560 euron suuruisen perustulon riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he aktiivisesti töitä.

Kokeilu käynnistyi tammikuussa 2017, ja se jatkuu vielä vuoden 2018 loppuun. Tämän hetken tietojen mukaan kokeilu ei jatku tai laajene sen jälkeen.

Julkinen käsittely saattaisi vääristää tuloksia

Perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteon rahallisten kannustimien parantaminen vaikuttavat koehenkilöiden työllisyyteen. Vaikutuksia aletaan tutkia vasta kokeilun päätyttyä eli vuonna 2019.

”Kokeilun vaikutuksia ei raportoida kokeilun aikana, koska tulosten julkinen käsittely voisi vaikuttaa koe- ja verrokkihenkilöiden käyttäytymiseen. Se taas vääristäisi tutkimustuloksia, sanoo kokeilua valmistelleen tutkimusryhmän johtaja”, professori Olli Kangas Kelasta.

Kankaan mukaan alkuvaiheen perusteella ei myöskään ole mielekästä tehdä päätelmiä pidemmän ajan vaikutuksista.

Tutkimus perustuu pääasiassa viranomaisten rekistereihin kertyviin tietoihin.

”Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten koko kokeilun aikaisista työllisyysvaikutuksista saadaan tuloksia vasta vuosien 2019–2020 vaihteessa. Kokeilun vaikutusten arvioinnissa ja tulosten tulkinnassa on otettava huomioon myös muut yhteiskunnassa ja sosiaaliturvassa kokeilun aikana tapahtuneet muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset tuloksiin”, Kangas sanoo.

Työllisyysvaikutusten lisäksi tutkitaan kokeilun vaikutuksia koehenkilöiden hyvinvointiin ja kokemuksiin viranomaisten kanssa asioimisesta. Tämä osuus perustuu kyselyihin ja haastatteluihin.

Suomen perustulokokeilu on herättänyt poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä mielenkiintoa.

Kelaan on oltu yhteydessä muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Koreasta ja Japanista sekä eri puolilta Eurooppaa. Erityisesti kysymyksiä on tullut siitä, miten Suomen kokeilu käytännössä toimii, miten kokeiluun osallistuvat 2 000 henkilöä on valittu ja onko Suomi ottamassa perustulon kokeilun jälkeen käyttöön.

Suomen ainutlaatuinen yhteiskuntakoe on huomattu myös kansainvälisessä lehdistössä. Perustulokokeilu on esillä muun muassa CNN:n, The Guardianin, Fox Newsin, The New York Timesin ja The Washington Postin uutisissa.

Miksi perustulokokeilu?

Perustulo kannustaa hakeutumaan työmarkkinoille, poistaa kannustinloukkuja ja vähentää byrokratiaa. Tällä hetkellä työttömän tulot eivät välttämättä kasva, vaikka hän saisi työpaikan, koska palkkatulot vähentävät sosiaalietuuksia.

Perustuloa saavan on helppo ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuus tai parin viikon keikkatyö. Satunnaiset tulot eivät leikkaa perustuloa, joten työn vastaanottaminen ja yrittäminen on kokeilussa mukana olevalle kannattavaa kaikissa tilanteissa. Juuri tämä on perustulon tärkein idea.

Kokeilu on saanut osakseen myös kritiikkiä.

Entinen Vihreiden kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara tyrmäsi suunnitellun kokeilun, vaikka kannattaakin periaatteessa perustulomallia.

”Oikeassa perustulomallissa perustulo ei todellakaan pienene, vaikka ansiotulot kasvavat, mutta verotus alkaa ensimmäisestä ansaitusta eurosta. Siksi oikea perustulo ei tuo nettotuloja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville”, Soininvaara huomauttaa blogissaan.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki puolestaan tyrmää koko perustulon idean.

Kun vapaa-ajan imu on muutenkin vahva, tehtäisiin Hetemäen mukaan nuorille karhunpalvelus, jos luotaisiin näkymä, että ilman osaamista ja työtä saisi rahat asumiseen ja elämiseen. Perustulon varaan jäävä nuori jäisi helposti pysyvästi pienituloiseksi, jolla tulisi olemaan myöhemmin myös pieni eläke.