Aina löytyy argumentteja sen puolesta, että edessä on korjausliikkeen romahduksen paikka. Nytkin Taalerin päästrategi Tuomas Komulainen ennakoi kovien historiallisten tuottojen ja alhaisen volatiliteetin vuoksi osakkeiden korjausliikettä lyhyellä aikavälillä.
Toisaalta aina löytyy myös niitä, jotka suhtautuvat varsin positiivisesti osakkeiden tulevaisuuden näkymiin.
Et voi siis mitenkään tietää miten tulevaisuudessa käy ja koska korjausliike tulee. Oma riskinsietokyky on siksi hyvä hahmottaa ja etenkin sijoitussuunnitelman puuttuminen voi johtaa ajan myötä tilanteeseen, jossa sijoitussalkkusi riskitaso ja riskinsietokyky ei ole tasapainossa.
Jossain vaiheessa laskukausi tulee ja siihen on hyvä olla varautunut. Olennainen kysymys ei siis niinkään ole, että tuleeko laskumarkkina nyt, vaan että oletko varustautunut siltä varalta, että laskumarkkina tulee. Allokaatiopäätökset, eli päätökset siitä mikä on minkäkin omaisuusluokan osuus on, tulisi perustaa omaan riskisietokykyyn. Allokaatiopäätökset ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat erittäin voimakkaasti saatuihin sijoitustuottoihin ja myös riskin määrään.
Otetaan esimerkki täydestä osakepainosta.
Täysi osakepaino ei sovi kaikille
Osa sijoitusguruista on valinnut vallitsevaan markkinatilanteeseen täyden osakepainon. Yhtenä esimerkkinä on rahoituksen professori Vesa Puttonen. Puttonen perustelee päätöstään sillä, että rahamarkkinoilta on ennustettavissa negatiivisiakin tuottoja. Sinne ei Puttonen omia rahojaan nyt sijoita. Toisaalta Puttonen uskoo, että korkoja on pakko pitää alhaalla vielä jonkin aikaa, jolloin talousympäristö säilyy osakkeita suosivana.
Toinen esimerkki on ammattisijoittaja Ilkka Parviainen. Parviainen uskoo, että oikea aika olla pörssissä on ikuisesti. Parhaiden nousupäivien menettäminen tekee salkulle tutkitusti pahaa jälkeä ja ajoittamisessa onnistuminen on puolestaan epävarmaa. Jatkuva netto-ostaja saa paljon osakkeita, kun ne ovat halpoja ja vähän kun ne ovat kalliita, ammattisijoittaja tuumaa.
Et voi kuitenkaan suoraan kopioida näiden esimerkkitapausten tapaa toimia, koska tilanteesi on todennäköisesti erilainen. Professori Puttosen tapauksessa velat on jo maksettu ja työpaikan tuoma tulo vakaa. Tällöin myös sijoitussalkun riskinkantokyky korkeampi.
Toisaalta sekä rahoituksen professorilla, että ammattisijoittajalla on varsin hyvä ymmärrys sijoittamisen riskeistä ja osakemarkkinoiden käyttäytymisestä.
Mittaa konkreettinen riskinsietokykysi laskemalla
Sijoittajan riskinsietokyky muodostuu konkreettisesta ja psyykkisestä riskinsietokyvystä. Konkreettinen riskinsietokyky liittyy puhtaasti taloudellisesta tilanteestasi. Jos sinulla on paljon velkaa ja epävarma työpaikka on riskinsietokykysi alhaisempi, kuin jos velat on maksettu pois ja tulot vakaat myös mahdollisen laskutilanteen kohdalla.
Konkreettista riskinsietokykyäsi voit haarukoida mittaamalla tulojasi ja menojasi ja taloudellisten sitoumustesi määrää.
Konkreettista riskinsietokykyä ei kannata mitata omien kokemusten pohjalta. Nousumarkkina on jatkunut suhteellisen pitkään, joten viimeaikaiset riskin kokemukset ovat lähinnä olleet normaalia kurssiheiluntaa.
Historiasta löytyy kuitenkin useampikin esimerkki, jossa osakkeet ovat tippuneet 50 prosenttia ja enemmänkin, joten konkreettinen riskinsietokyky kannattaa suhteuttaa myös tällaiseen pahimman tapauksen skenaarioon.
Mittaa psyykkinen riskinsietokykysi testaamalla
Sijoittajaa määrittävät myös sijoittamiseen psykologiset tekijät, ja olisi naivia ajatella, että olisit immuuni näitä tekijöitä vastaan.
Osa sijoittajista on turvallisuudenhakuisia ja toiset aggressiivisia. Jotkut ovat pelureita, jotka ottavat suurta riskiä ihan sen tuoman jännityksen tähden. Jos olet peluri, kannattaa ehkä miettiä erillistä pienempää ”pelisalkkua”, josta haet kiksejä ja varsinaista sijoitussalkkua millä haet pidemmän ajan tuottoa.
Psykologisen riskinsietokyvyn ongelma on, ettet välttämättä ole kokenut voimakasta laskusuhdannetta osakemarkkinoilla. Laskumarkkina on psykologisesti varsin erilainen kokemus ainaiseen nousumarkkinaan verrattuna, joten et välttämättä voi luottaa pelkkään omaan kokemukseesi.
Et siis välttämättä etukäteen tiedä kuinka paljon kurssilaskua pääsi kestää.
Yksi tapa on testata psyykkinen riskisietokyky testillä. Useat finanssialan toimijat ovat tehneet kyselyitä psyykkisen riskinsietokyvyn kartoittamiseksi. Testit sisältävät kysymyksiä kuten ”Olet voittanut 10 000 euroa, pidätkö potin, vai otatko 50/50 riskin kasvattaa summa 25 000 euroon. ” Testit sisältävät myös kysymyksiä liittyen sijoitustavoitteisiin, allokaatioon ja millä aikavälillä olet sijoituksia tekemässä.
Vastauksena saat luokituksen akselilla erittäin konservatiivinen – erittäin aggressiivinen. Voit tehdä testin täältä.
Tulokseni oli muuten kohtalaisen aggressiivinen. Mitäs muilla?
Kävi yhtä huonosti.
Vaikka kuinka yritin muistella, mitä niissä loputtomissa Fivan vaatimissa Trumpinsukulaisuus- ja poliittinenvaikutusvaltaisuuspapereissa viimeksikin kyseltiin.
Onko se huono tulos? Eikö kaikki tulokset ole tässä tapauksessa yhtä hyviä?
Eiköhän se vuoden loppuun mennessä selviä.
Huono se voi olla siksi, että huomaa olevansa susi, vaikka kuinka yrittäisi sijoittaa kuin lammas.
Parempi noin päin 🙂 Voisi olla ikävää huomata sijoittaneensa kuin susi, mutta olevansa lammas. Noin niinkuin laskusuhdanteessa.
Mistä tämmöinen testi löytyy?
Löytyy täältä: https://www.calcxml.com/calculators/inv08