Soininvaara: Nyt jos koskaan työttömien aktivointi on tarpeen

Suomen talous on tukevassa noususuhdanteessa ja työttömyys on sen ansiosta laskussa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 marraskuussa 190 000, mikä oli 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia, kun se edellisvuoden marraskuussa oli 8,1 prosenttia. Työllisiä oli 83 000 enemmän kuin edellisvuoden marraskuussa. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 49 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Vuoden 2018 alusta astui voimaan Sipilän hallituksen lakiehdotus työttömien aktiivimallista. Sen mukaan täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää työttömältä jatkossa riittävän määrän työskentelyä, yritystoimintaa tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Työttömyyskorvauksen 65 maksupäivän ajanjaksoon täytyy sisältyä vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.

Aktiivimalli on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Sen kumoamiseksi on jopa käynnistetty kansalaisaloite.

Aloitteessa todetaan perusteluina, että työnhakija ei päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen.

Entinen vihreiden kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara ottaa kantaa aktiivimalliin.

Moni ihmettelee, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun työttömien määrä vähenee itsestään noususuhdanteen ansioista. Soininvaaran mukaan juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan.

”Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on todella passivoima, jos sitä vertaa Ruotsiin tai Tanskaan. Täällä on aika helppo jäädä roikkumaan työttömyysturvan varaan. Tästä asiasta on vähän vaikea puhua, koska kun näin sanoo, syyllistää kaikkia työttömiä, erityisesti niitä, jotka oikeasti yrittävät päästä töihin, mutta eivät pääse”, Soininvaara toteaa blogissaan.

Tällä ”roikkumisella” Soininvaara ei tarkoita sitä, että työtön karttaisi työn saamista vaan sitä, että työtön ei näe paljon vaivaa asian eteen ja lopulta luisuu pitkäaikaistyöttömyyteen, josta onkin sitten pitkä matka töihin.

Uudellamaalla on todella kova pula rakennusmiehistä, Soininvaara muistuttaa. Silti alan työttömyysaste on korkea.

”Kuitenkin talonrakennusalan työttömyys oli marraskuussa Uudellamaalla 8,4 %. Kun ihmettelin tätä Twitterissä, sain runsaasti vastauksia, jossa sanottiin, että palkkataso rakennustöissä on niin matala, että mieluummin on työttömänä. Näin vastanneet ajattelevat työttömyysturvaa perustulona, johon ei sisälly velvollisuutta olla työmarkkinoidenkäytettävissä.”

Soininvaaran mukaan olisi hyvä ryhtyä oikeasti aktivoimaan työttömiä. Työttömien aktivointi on tuottanut hyviä tuloksia Ruotsissa ja Tanskassa.

”Siis paljon enemmän työvoimapoliittista koulutusta, tukitöitä ja kuntoutusta. Se maksaa, mutta kalliiksi tulee sekin, jos orastava nousu törmää työvoimapulaan”, Soininvaara perustelee.

Soininvaaran mielestä kaikki Uudenmaan talonrakennusalan 457 työtöntä tulisi kutsua haastatteluun. Heille tulisi tehdä mahdollisesti työkyvyn arviointi, osoittaa töitä rakennuksilta niille, joista on rakennusalan töihin, lähettää kuntoutukseen ne, joiden työkyky edellyttää kuntoutusta, kirjoittaa osa eläkkeelle ja osoittaa muun alan töitä niille, joilla ei tosiasiassa ole rakennusalan koulutusta.

Tällainen pakkoaktivointi on työttömien kiusaamista, mutta juuri siksi se on tehokasta.

”Pohjoismaiden hyvät kokemukset (pakko)aktivoinnista ovat osittain kotoisin juuri siitä, että nämä toimet kiusaavat työttömiä. Hyvä sosiaaliturva olisi muuten liian hyvä vaihtoehto huonopalkkaiselle työlle, joten varastetaan työttömän vapaa-aika! Silloin palkkatyö muuttuu houkuttelevammaksi. Tästä aktivointimallissa on osittain kysymys, vaikka sitä ei haluta sanoa ääneen.”

Silti Soininvaara pitää aktiivimallia ”kömpelönä” ratkaisuna työttömien aktivoimiseen.

”Se sopii työttömien enemmistölle, joka asuu kaupungeissa ja joka voi kyllä halutessaan saada pieniä keikkoja tai ansaita yrittäjänä 250 euroa, mutta ei vajaatyökykyisille eikä haja-asutusalueilla asuville.”

Töihin pakottaminen saa Soininvaaran mukaan ihmiset ajattelemaan työpaikkaa onnettomuutena, kun heidät pitäisi saada ajattelemaan sitä tavoiteltavana asiana. Soininvaaran mielestä Sipilän hallitus toimisi viisaasti, jos peruuttaisi tämän nykyisen mallin ja vanhan lain pohjalta ryhtyisi aktivoimaan työttömiä ja osoittamaan heille työpaikkoja.

Alkuperäistä artikkelia täydennetty kahdella viimeisellä kappaleella. Myös otsikkoa on muutettu. Sana ”aktiivimalli” on korjattu muotoon ”aktivointi”.