Makrotalous

Osmo Soininvaara: Suomen työmarkkinat eivät toimi

Tietokirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara listaa useita ongelmia Suomen työmarkkinoilla.

Tietokirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara listaa useita ongelmia Suomen työmarkkinoilla.

Suomen työttömyysongelma ei ole korjaantunut kiintyvästä talouskasvusta huolimatta. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 8,4 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 prosenttia.

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2017 joulukuussa 227 000 , mikä oli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 125 000 ja naisia 103 000 henkeä.

Yksi ongelma on heikot kannustimet työn vastaanottamiseen. Soininvaaran mukaan sosiaalisista syistä työttömyysturvan taso on haluttu riittävän korkeaksi ja taloudellisista syistä matalat palkat ovat Suomessa huonoja. Tämä johtaa ongelmiin, koska se tekee työttömyydestä houkuttelevan pienellä palkalla raatamiseen verrattuna, Soininvaara toteaa blogissaan.

Myös työttömille asetettu työnhakupakko johtaa Soininvaaran mukaan ojasta allikkoon.

”Ajatus pakottaa hakemaan tiettyä määrää työpaikkoja on todella epäonnistunut. Tämä pakottaa työnantajat täyttämään työpaikat tiskin alta, koska sitä turhien hakemusten määrää ei kestä kukaan.”

Lyhyet työsuhteet ovat puolestaan Soininvaaran mukaan heikentäneet motivaatiota myös ylläpitää työntekijöiden ammattitaitoa.

”Pahimmillaan tämä näkyy rakentamisessa. Olen ennenkin päivitellyt, että jopa Uudellamaalla rakennusmiesten työttömyys on korkea (8% rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä on työttömiä) samalla kun alan työvoimapula on kova. Työantajat kertovat, ettei työmaalle kannata näitä työttömiä palkata, sillä talo on valmis ennen kuin työtön on oppinut sen verran, että hänestä on jotain hyötyä. Näin ala tietysti sahaa omaa oksaansa, koska tulee uusia rakennustyömaita.”

Hyvää tarkoittavat periaatteet voivat joskus toimia itseään vastaan. Soininvaaran mukaan työehtosopimukset takaavat saman palkan hyvälle ja huonolle työntekijälle. ”Kaunis periaate, mutta sille huonolle työntekijälle ei tuo sopimus ei kuitenkaan takaa työpaikkaa.”

Soininvaaran mukaan työmarkkinoilla on erityisen tärkeää parantaa pienipalkkaisten asemaa. Tähän Soininvaara ehdottaa tulonsiirtoja.

”Koska pienimpien palkkojen nostaminen hinnoittelisi vain lisää väkeä työmarkkinoilta, pitäisi pieniä palkkoja tukea täydentävillä tulonsiirroilla. Silloin joitakin palkkoja voitaisiin myös alentaa – se ei köyhdyttäisi palkansaajia, vaan palauttaisi heidät pahimmillaan tilanteeseen, jossa palkka + tulonsiirto olisivat yhdessä niin pieniä kuin palkka on nyt ilman tulonsiirtoja.”

Näin yhä useampi pääsisi töihin samalla, kun asteikon alapäähänkin syntyisi palkkaeroja kannustamaan työuralla eteenpäin, Soininvaara perustelee tulonsiirtomallia.

1 kommentti
  • Bernstein sanoo:

    ”Soininvaaran mukaan työehtosopimukset takaavat saman palkan hyvälle ja huonolle työntekijälle.”

    -Juuri tämä ongelma. Yhtä iso ongelma on kuitenkin se, että kenenkään muun kuin Soininvaaran ei sallita Suomessa laukoa tällaisia totuuksia. Saulikin olisi menettänyt puolet äänistään noin sanottuaan.

    Se, että vain tuottavasta työstä voi maksaa palkkaa ja että vain tuottava työntekijä voi tehdä sopimuksia työnsä myymisestä markkinoille, ovat totuuksia, joita politiikassa ei ole lupa sanoa ääneen jos mieli tulla vaaleissa valituksi. Soininvaaralla ei tätä rasitetta ole ja siksi emopuoluekaan ei näistä virallisen ideologian vastaisista kommenteistaan älähdä.

    Työn tuottavuus on tietenkin mitattava paitsi työntekijän panoksella, myös työnantajan roolilla yhteisten hyveiden kuten terveyden ja innovaatioiden tuottajana sekä veronmaksajana. Julkisesta taloudesta jopa kolmasosa on kaikkien noiden kannalta täysin turhaa ja pikemminkin haittaa kuin tukee yritystoimintaa.

    Niinpä julkistalouden palkkojakin on tarkasteltava toisessa viitekehyksessä kuin vientieuroja, hyvinvointia ja turvallisuutta(todellista, ei höpösellaista) tuottavien toimialojen. Sen lisäksi, että suurin osa valtion pöhötautisista instituutioista voidaan huoletta lakkauttaa ja ne loputkin pistää asumaan saman katon alle vaikka Verohallinnon palatsiin. Jo tällä alennettaisiin veroastetta 20% ja siitä suurin osa voitaisiin suunnata pienituloisille. Eläkeläisiä unohtamatta.

    Jotta tällä saralla päästäisiin koskaan edes alkuun, on poliittiseksi änkyräksi muuttunut ay-mafia ajettava alas vaikka sotatilalakien nojalla sekä perustettava tilalle riippumaton työn ja yritystoiminnan keskusliitto.

    Tänään marssiva ay-mafia ei suinkaan demonstroi sitä, että työläisellä menee huonosti. Se demonstroi vain ja ainoastaan omaa valtaansa, jota se käyttää syrjäyttääkseen demokratian ja luodakseen tilalle epäparlamentaarisen elitokratian. Saman, mistä työväenliike kautta historiansa on pyrkinyt eroon väkivaltaakaan kaihtamatta.

  • Ylös
    >