Miksi peltohehtaari on Suomessa selvästi Ruotsia kalliimpaa?
Suomen peltojen keskihinta 9121 euroa per hehtaari on 15 prosenttia korkeampi, kuin Ruotsin, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Kiesiläinen toteaa blogissaan.
Yleensä maaperän hedelmällisyys ja kasvukauden pituus vaikuttavat siihen kuinka paljon pellosta kannattaa maksaa. Koska Ruotsin pellot sijaitsevat pääasiassa alueella, jolla kasvukausi on pidempi kuin Suomessa, voisi olettaa, että peltojen hinnat ovat selvästi Suomea korkeammat, Kiesiläinen päättelee.
Miten on siis mahdollista että peltojen keskihinta on Suomessa Ruotsia korkeampi, vaikka pellot ovat Suomessa tasaisemmin jakaantuneet myös Pohjois-Suomenn hitaan kasvualueen alueille?
Syy hintaeroon piilee maataloustuissa, Kiesiläinen toteaa.
”Pellon hintaan siis vaikuttaa muutkin seikat, kuin sen tuottavuus. Kyse on maataloustuista. Mitä enemmän pelloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa tuetaan, sitä enemmän pellosta kannattaa maksaa.”
Kiesiläisen mukaan Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukia ja lisäksi 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.
Suomen korkeita maataloustukia usein perustellaan sillä, että maamme sijaitsee pohjoisessa ja että vaikean ilmaston vuoksi on välttämätöntä, että maksamme kansallisia tukia.
Tämä ei kuitenkaan pidä Kiesiläisen mukaan paikkansa. Suomen maataloustuet ylikompensoivat meidän heikommat kasvuolosuhteet. Maataloustukia maksetaan siis liikaa.
”Suomen ei missään nimessä pitäisi maksaa kansallisia maataloustukia niin paljoa, että maamme peltojen hinnat nousevat korkeammiksi kuin maissa, joissa on paremmat kasvuolosuhteet kuten Ruotsissa”, Kiesiläinen arvioi.
Suomessa liian korkeat maataloustuet pääomittuvat peltojen hintoihin.
”Koska yli kolmannes kaikesta peltoalasta on vuokrattua, huomattavan iso osa ylisuurista maataloustuista valuu muualle kuin itse maataloustuottajalle. Nykypolitiikasta kärsii veronmaksajat ja hyötykään ei osu sinne minne sen pitäisi”, Kiesiläinen lataa.
