Oma talous

Liika työnteko ei välttämättä sairastuta sinua?

Perinteinen oletus on, että pitkät työtunnit toimistolla ja liika työnteko lisäävät stressiä ja terveysongelmien todennäköisyyttä. Tutkimus esittää, että asia ei ole näin mustavalkoista.

Vietätkö enemmän aikaa töissä, kuin sinun kuuluisi? Kun et ole töissä, minne mielesi yleensä ajautuu? Jos olet töissä pitkiä tunteja ja mielesi pyörii vapaa-ajalla työasioissa, saatat olla työnarkomaani. Tämä ei ehkä tule sinulle yllätyksenä. Yritysmaailman paineet ja tulostehokkuuden lisääntyminen ajaa monen työntekijän tekemään liikaa töitä, joka lisää stressiä.

Perinteinen oletus on, että liika työnteko ja liiallinen stressi voidaan yhdistää terveysongelmien yleistymiseen. Äskettäin toteutetun tutkimuksen mukaan liika työnteko ei välttämättä olekaan niin huono asia, kun ehkä aikaisemmin on oletettu, raportoi Strategy+business –verkkosivusto.

Tutkimus työnarkomaaneista

Hiljattain tehty tutkimus seurasi kansainvälisen konsulttiyrityksen 763 työntekijää monen kuukauden ajan. He suorittivat työntekijöille terveystarkastuksia ja seurasivat heidän tekemien työtuntien määrää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. työntekijöiden asennetta heidän työtä kohtaan, luonnollista taipumista työnarkomaniaan sekä mahdollisia olemassa olevia terveydellisiä vaivoja. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös osallistujien ikä, elämäntyyli sekä heidän perinnöllinen taipumus sairastua sydänsairauksiin.

Tutkijat määrittivät ”työnarkomaanit” sellaisiksi ihmisiksi, jotka olivat töissä pidempiä tunteja ja heillä oli ”pakonomainen mentaliteetti” työtä kohtaan.

Tutkimuksessa ilmeni, että osallistujat, jotka työskentelivät pidempiä tunteja kuin heidän vertaiskollegat, eivät ilmoittaneet terveyteen liittyvistä ongelmista, eikä heillä voitu erottaa suurempia riskitekijöitä, kuin työntekijöissä, jotka työskentelivät keskimäärin 42 tuntia viikossa.

Yksi ryhmä “työnarkomaaneja” sen sijaan raportoi enemmän psykosomaattisia terveysongelmia ja he olivat taipuvaisempia korkeaan verenpaineeseen ja kolesterolitasoihin. Työnarkomaaneja, jotka raportoivat enemmän terveysongelmia ja heillä voitiin erottaa enemmän riskitekijöitä, yhdisti kaksi tekijää: he eivät pitäneet töistään ja he eivät olleet omistautuneita työlleen. Tästä voidaan päätellä, että pelkät pitkät työtunnit eivät ole yksinomaan syyllisiä työnarkomaanien terveysongelmiin.

Työntekijät, jotka ilmoittivat olevansa omistautuneita työlleen, raportoivat hyvästä terveydentilasta. Tutkimuksen tekijät esittävät, että vaikka työntekijät, jotka ovat omistautuneita työlleen, sairastuisivat lyhytaikaisesti, he voivat pitkällä aikavälillä voittaa nämä ongelmat ja olla jälkeenpäin jopa vahvempia, sillä heillä on parempi asenne työtään kohtaan.

Tutkimuksen tekijät näkivätkin tärkeänä sen, miten nopeasti lyhytaikaisiin terveysongelmiin reagoidaan. He suosittelevat, että yritykset kouluttavat esimiehiä puuttumaan asiaan heti, jos he huomaavat työntekijöiden menettävän kiinnostusta työhönsä tai tuntuvat onnettomilta.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että työntekijät ovat sitoutuneempia työhönsä, kun he saavat säännöllistä palautetta työstään, kehittävät palkitsevia suhteita kollegoihin ja pystyvät haastamaan itseään mielekkäillä tehtävillä.

Panostusta työhyvinvointiin

Työhön liittyvät terveysongelmat ovat yrityksille painava ongelma. Kun otamme huomioon mm. työn vaatimusten lisääntymisen ja työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymisen, työntekijöiden hyvinvointiin panostamisen tarve korostuu. Tutkimukset esittävät, ettei se miten paljon työtä tehdään ole niin tärkeää, vaan se miten ja mitä työtä tehdään.

Tutkimustulokset antavat yrityksille työkaluja. Niitä hyödyntämällä he voivat vähentää vähentää työntekijöiden poissaoloja, vaihtuvuutta, terveydenhuollon kustannuksia ja panostaa työntekijöiden yleiseen hyvinvointiin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös