Markkinakommentit

Miksi korkojen nousua pelätään?

Nordean päästrategi Lippo Suominen pohtii korkotason nousun vaikutusta sijoitusmarkkinoille.

Nordean päästrategi Lippo Suominen pohtii korkotason nousun vaikutusta sijoitusmarkkinoille.

Alkuvuodesta osakemarkkinoiden hermoilu on johtunut Yhdysvaltojen inflaation ja korkotason noususta. Korot ovat olleet pitkään niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin ennätyksellisen alhaalla keskuspankkien aktiivisen rahapolitiikan ansiosta.

Yhdysvaltojen 10 vuoden velkakirjan korko on noussut varsin lyhyessä ajassa jo lähelle kolmea prosenttia. Korkoa on nostanut paitsi inflaation kiihtyminen myös Yhdysvaltojen keskuspankin vähittäinen rahapolitiikan kiristäminen.

korkotaso korot USA 10 vuoden velkakirja talous

Keskuspankin tammikuun kokouksen pöytäkirja paljasti, että yhä useampi Fedin jäsen odottaa inflaation kiihtyvän tänä vuonna. Keskuspankki aloitti ensimmäisenä keskuspankkina rahapolitiikan määrällisen tiukentamisen, missä se systemaattisesti poistaa velkakirjoja taseestaan. Tammikuun lopussa Fedin velkakirjaomistukset olivat jo pienentyneet 30 miljardilla dollarilla (kokonaisomistukset ovat edelleen hieman yli 2400 miljardia

Miksi sijoittajat ja markkinat ovat nyt niin varpaillaan korkotason nousun vuoksi?

Nordean päästgrategi Lippo Suominen luettelee kolme korkoihin liittyvää haastetta.

Ensinnäkin korkeammat korot tekevät lainanottamisesta aiempaa kalliimpaa ja siten hyydyttävät taloutta.

”Modernissa taloudessa velalla on kasvulle suuri merkitys. Talouden laskusuhdanteessa korkojen laskulla pyritään kiihdyttämään kulutusta ja investointeja, kun lainarahasta tehdään aiempaa halvempaa. Vastaavasti noususuhdanteessa korot kohoavat ja lainanotto kallistuu, mikä vähitellen vähentää velkaantumista ja hidastaa talouskasvua. Talouden sakatessa yritysten tulokset lähtevät laskuun, mikä painaa osakkeetkin alamäkeen”, Suominen perustelee.

Korkotason noustessa joukkolainoista tulee aiempaa houkuttelevampi vaihtoehto osakkeille. Jos koroissa pääsee lähes samaan tuotto‐odotukseen kuin osakkeissa, mutta pienemmällä riskillä, yhä useampi sijoittaja valitsee korkosijoitukset, päästrategi toteaa.

Kolmas osakkeiden arvoon vaikuttava tekijä on Suomisen mukaan se, että korkojen noustessa yritysten tulevien voittojen nykyinen arvo laskee, kun laskelmat täytyy tehdä aiempaa korkeammalla korkotasolla.

”Tämä on usein laskennallinen tekijä, mutta taustalla vaikuttaa se, että osakesijoitusten vaihtoehtoiskustannus on noussut.”

Vaikka korkojen kohoaminen sinällään heikentää osakkeiden näkymiä, eivät ne yleensä ole ratkaiseva seikka osakemarkkinoille, Suominen väittää.

”Yleensä sama syy, eli siis talouden paraneva kehitys, nostaa sekä osakkeita että korkoja. Useimmiten kohoavat korot lähinnä rajoittavat osakkeiden nousua, eivätkä käännä markkinan suuntaa.”

Ainoastaan silloin, jos korot nousevat niin paljon, että ne uhkaavat painaa talouden taantumaan, tulee niistä todellinen ongelma, Lipponen painottaa.

”Tämän todennäköisyys kasvaa, jos velkatasot ovat korkeat ja korkojen nousu nopeaa, kuten viime aikoina on ollut. Siten sijoittajat ovat tavallista herkempiä korkomuutoksille. Koroissa on kuitenkin yleensä tarvittu nykyistä kovempi pomppu ennen kuin ne ovat taittaneet osakenousun selkärangan.”

Kommentoi
Ylös
>