Euroalueen taloustilanne ei ole samanlainen kuin Yhdysvalloissa, missä korkojen nousu herättää yhä suurempaa levottomuutta.
Korkojen nousu on ollut viime aikoina rivakkaa rapakon takana.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen kahden vuoden velkakirjan korko on noussut kesän 2016 noin 0,57 prosentista nykyiseen 2,08 prosenttiin. Euroalueella tilanne on erilainen. Saksan kahden vuoden lainakorko on edelleen negatiivinen, tosin 10 vuoden korko on noussut 0,76 prosenttiin.
Pelot koron ja inflaation noususta on ollut yleisen arvion mukaan keskeisin syy viime päivien osakkeiden korjausliikkeeseen.
Noususuhdanteesta ja USA:n korkotrendistä huolimatta on useita syitä, miksi Euroopan keskuspankin koronnostot ovat yhä monen mutkan takana. Näin arvioi Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala katsauksessaan.
”Euroalueen inflaatio on pysynyt jo viisi vuotta hyvin hitaana ja keskimäärin selvästi EKP:n tavoitetason (hieman alle 2 %) alapuolella. Käännettä ei vieläkään ole tapahtunut, eikä sitä ole edes välittömästi näköpiirissä. Yleinen hintataso on 4-5 prosenttia alempana kuin se olisi, jos inflaatiotavoitteen mukainen hintojen nousu olisi toteutunut”, Vesala toteaa katsannossaan.
Maltillisesta inflaatiosta johtuen harjoitettu rahapolitiikka ei ole ollut liian kevyttä eikä siten kiristystarvettakaan ole.
Lisäksi lehdistötilaisuuksissa EKP on jatkuvasti painottanut euroalueen talouksien rakenteellisten uudistusten tärkeyttä. Tärkeimpiä näistä uudistuksista ovat talouden tarjontapuolen reformit, joiden avulla kyettäisiin laskemaan rakenteellista työttömyyttä ja vahvistamaan tuottavuuden kasvua.
Vesalan mukaan tarjontaa lisäävillä tekijöillä on pikemminkin inflaatiota vaimentavaa kuin kiihdyttävää vaikutusta, joten nekään eivät tue ajatusta keskuspankin koronnostoista.
EKP on myös pitänyt esillä tarvetta kerätä hyvinä aikoina – eli siis nyt – euromaiden julkisiin talouksiin suhdannepuskureita.
”Käytännössä tämä merkitsee, että finanssipolitiikan virityksen pitäisi jäsenmaissa olla kiristävää. Kysyntää rajoittavalla politiikalla on inflaatiota vaimentava vaikutus, mikä siis osaltaan myös vaikeuttaisi keskuspankin inflaatiotavoitteen saavuttamista”, pääekonomisti arvioi.
Myös yhteisvaluutan huomattava vahvistuminen on Vesalan mukaan mahdollisten koronnostoaikeiden kannalta suuri ongelma.
”Euro on reilussa vuodessa vahvistunut parisenkymmentä prosenttia dollaria vastaan. Valuutan vahvistuminen hillitsee tehokkaasti inflaatiota tuontitavaroiden halpenemisen kautta. Euron vahvistuminen syö myös vientisektorin kilpailukykyä, mikä voi alkaa hidastaa talouskasvua.”
Kaiken kukkuraksi jo nyt nähty pitkien korkojen nousu jo itsessään kiristää euroalueen rahataloutta ja siten toimii samaan suuntaan, kuin keskuspankin ohjauskoron nostot toimisivat, Vesala päättelee.
