Strategiat

Treidaaja, tässä strategia joka saattaa oikeasti toimia

Kaikille ei treidaaminen sovi. Tässä strategia niille, joille se sopii.

Ihmisten sijoitustyylit ovat erilaisia. Yleisempänä neuvona kuulee, että rahat kannattaisi ajallisesti hajauttaen sijoittaa matalakuluiseen indeksirahastoon.

Kaikki eivät kuitenkaan halua sijoittaa osakkeisiin vaan jollekin saattaa sopia paremmin vivutettu asuntosijoittaminen ja sen tuoma tasainen tuotto. Sitten on olemassa ne sijoittajat, jotka jo luonteenpiirteensäkin takia haluavat sijoittaa suoriin osakkeisiin. Heidän mielestään vuokratuotto on liian tylsää ja indeksisijoittaminen liian haasteetonta.

Suoriin osakkeisiin sijoittavissakin on toisaalta niitä, jotka haluavat rakentaa salkun kuntoon kerralla ja sitten lähinnä seurailla, ettei salkussa olevissa yhtiöissä tapahdu mitään toimenpiteitä vaativaa. Ja niin kauan kun mitään ei tapahdu niin osakkeet pidetään salkussa.

Sitten on niitä, jotka haluavat aktiivisesti seurata pieniäkin osakemarkkinoiden heilahduksia ja reagoida ostamalla ja myymällä osakkeita jo ihan senkin takia, että se on hauskaa.

Mikäli kuulut jälkimmäiseen ryhmään, olet sijoittajaluonteeltasi treidaaja. Haluat tehdä paljon työtä salkkusi eteen, koska nautit siitä ja uskot lyhyelläkin aikavälillä voittavasi markkinat. Onko siis sinunlaisellesi luonteelle olemassa strategiaa joka voisi toimia vai oletko tuomittu häviämään indeksille vuodesta toiseen? Tällainen strategia saattaisi löytyäkin, nimittäin kuukausianomalioihin perustuva osakestrategia.

Treidaajan strategia, joka on voittanut markkinat

Journal of Finance on rahoitusalan arvostetuin tieteellinen julkaisu. Journal of Financessa vuonna 2016 julkaistujen tutkimustulosten mukaan sijoittaja on ainakin aikaisemmin pystynyt voittamaan markkinat perustamalla ostoksensa eri kalenterikuukausien tuottoihin.

Yksinkertaistaen strategia toimii näin.

1) Valitset indeksin ja indeksin sisältä, joko toimialat tai suorat osakkeet.

2) Kartoitat osakkeiden (tai toimialojen) helmikuun tuotot viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja laitat osakkeet paremmuusjärjestykseen. Se osake joka on keskimäärin tuottanut helmikuussa parhaiten viimeisen kymmenen vuoden aikana saa paikan numero yksi.

3) Ostat parhaat helmikuu-osakkeet helmikuun alussa, pidät ne kuun loppuun asti ja myyt pois.

4) Kartoitat osakkeiden maaliskuussa tuomat tuotot viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja laitat osakkeet paremmuusjärjestykseen.

5) Ostat parhaat maaliskuun osakkeet maaliskuun alussa, pidät ne kuun loppuun asti ja myyt pois. Ja niin edelleen.

Strategia perustuu siihen, että yksittäisten osakkeiden, toimia-alojen ja raaka-aineiden hintakehitys sisältää kausivaihtelua. Toisin sanoen tuotot ajoittuvat usein samalle kuukaudelle.

Kausivaihtelu, treidaajan strategia joka toimii.

Kuva: Yksittäisten osakkeiden tuotoissa on kausivaihtelua. Muokattu lähteestä Keloharju et al. (2016), Return Seasonalities, Journal of Finance, 71: 1557-1590.

Strategian avulla, jossa pitkien positioiden lisäksi myydään lyhyeksi ”huonoja” osakkeita on historiallisesti saatu 13 prosentin vuotuiset tuotot. Joka kuukausi ei olisi ollut positiivinen, mutta keskimäärin olisit voittanut markkinat. Lisäksi 13 prosenttia on aika paljon. Se tarkoittaisi sitä, että 10 vuodessa sijoitusomaisuutesi määrä kasvaisi 1000 eurosta melkein 3400 euroon.

On kuitenkin hyvä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Se, että strategia on toiminut aikaisemmin, ei tarkoita sitä, että se toimisi välttämättä tulevaisuudessa.

Usein käy myös niin, että tieteellisessä lehdessä julkaistu anomalia menettää tehoaan julkaisun jälkeen osittain senkin takia, että anomalian käyttö johtaa osakkeiden uudelleenhinnoitteluun tavalla, jossa anomalia poistuu.

Kuukausipohjaisen anomalian efekti on kuitenkin ainakin toistaiseksi toiminut myös julkaisun jälkeen ja SalkunRakentaja kysyi artikkelin julkaisseelta rahoituksen professori Peter Nybergiltä miksi.

Tämän takia strategia toimii yhä

Onko kuukausipohjaisen anomalian strategia toiminut tulosten julkaisun jälkeen?

Tutkimuksessa käytetty ajanjakso perustuu yhdysvaltalaiseen osakemarkkina-aineistoon vuosilta 1963-2011. Tämän ajanjakson jälkeen strategian keskimääräinen tuotto on yhä ollut positiivinen.

Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan anomalian käyttö pitäisi johtaa anomalian poistumiseen markkinoilta. Miksi näin ei ole käynyt tässä tapauksessa?

Syitä voi olla monia. Yksi selitys voi olla se, että strategiaan sisältyy systemaattista riskiä, jonka voimme olettaa johtavan riskipreemioon. Näytämme tutkimuksessamme, että sesonkivaihtelu yksittäisten osakkeiden tuotoissa juontaa juurensa sesonkivaihteluun systemaattisissa tekijöissä, kuten arvo-, kannattavuus- ja momentum-faktoreissa.   

Kuinka suuri riski sisältyy kuukausianamolioihin perustuvaan kaupankäyntistrategiaan?

Pääasiallinen riski on sama kuin kaikissa muissa kaupankäyntistrategioissa: ne eivät aina toimi. Historiallisesta datasta löytyy useita vuosia, jolloin strategian markkinaneutraali muoto johti negatiivisiin tuottoihin. Tämän lisäksi, jos sijoittaja ottaa vain pitkiä positiota kaupankäynnin kohteina oleviin osakkeisiin, strategiaan sisältyy myös merkittävä markkinariski: kun osakemarkkinoiden arvo laskee, on todennäköistä, että tämäkin strategia tuottaa negatiivisesti.

Täytyy myös huomioida, että jos strategiaa sovelletaan vain kouralliseen osakkeita, sijoittaja altistuu merkittävälle yrityskohtaiselle riskille. On mahdollista, että kuukausistrategia toimikin hyvin jonain tiettynä kuukautena, mutta sijoittaja valitsi sellaiset osakkeet salkkuunsa, joiden tuotto sattui olemaan huono yrityskohtaisista syistä johtuen. Sen takia akateemisissa tutkimuksissa otetaan yleensä suuren markkinatoimijan näkökulma ja hajautetaan strategia satoihin osakkeisiin. Tällä tavalla saadaan hajautettua pois yrityskohtainen riski ja päästään käsiksi alla olevaan tuottoja ajavaan voimaan, eli tässä tapauksessa tuottojen kuukausivaihteluun.

Miten hyvin strategian voisi olettaa toimivan laskumarkkinoilla?

Kuukausistrategia, jossa otetaan sekä pitkiä että lyhyitä positioita kohteena oleviin osakkeisiin, on pitkälti markkinaneutraali. Näin ollen osakemarkkinoiden laskut eivät juurikaan vaikuta strategian tuottoihin. Mutta kuten aiemmin mainitsin, jos käytetään vain pitkiä positioita, on todennäköistä, että strategia tuottaa negatiivisesti laskumarkkinoilla. Menneinä vuosina tällaisen strategian mukaan luotu salkku olisi kuitenkin keskimäärin menettänyt vähemmän arvoaan laskumarkkinoilla kuin vastaava osakeindeksisijoitus.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös