Eniten valtion tuloveron maksajia löytyy suurista kaupungeista.
Vuonna 2016 valtion ansiotuloveroa maksoi yhteensä 1,53 miljoonaa henkilöä. Täysi-ikäisistä suomalaista vain 34 prosenttia maksoi valtion ansiotuloveroa vuonna 2016, paljastaa Näytä data -sivusto.
Miksi noin harva suomalainen maksaa valtion tuloveroa?
Syy on yksinkertaisesti se, että suurimmalla osalla suomalaisista vuosiansiot jäävät niin pieniksi, ettei niistä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa. Nämä matalapalkkaiset siis maksoivat tuloistaan vain kunnallisveroa.
Näytä data -sivuston mukaan vuonna 2016 tuloveroasteikon alin verotettava tuloluokka alkoi 16 700 eurosta. Ansiotuloveron maksaminen ei kuitenkaan ala kyseisestä tuloluokasta. Palkansaaja alkoi vuonna 2016 maksaa valtion ansiotuloveroa vasta 32 000 euron vuosituloilla erilaisten verovähennysten johdosta (mm. tulonhankkimisvähennys ja työtulovähennys).
Valtion tuloveron maksajat eivät jakaannu tasaisesti eri puolille Suomea, sillä vain neljäsosassa kunnista vähintään kolmannes aikuisväestöstä ylipäänsä maksaa valtion ansiotuloveroa.
Alla olevassa Näytä data -sivuston twiitti havainnollistaa alueiden välisiä eroja. Kartalta löytyy useita kuntia, joissa valtion tuloveroa maksaa alle 20 prosenttia kunnan täysi-ikäisistä asukkaista.
Vain kolmannes täysi-ikäisistä maksaa valtion ansiotuloveroa. Lue lisää: https://t.co/63f6C1SnBH#alueet #tulovero #verotus pic.twitter.com/8dJxIzjcUO
— Näytä Data (@NaytaData) 19. helmikuuta 2018
Näytä data -sivuston mukaan eniten maksajia on Kauniaisissa, jossa ainoana kuntana enemmistö (57 %) aikuisista kuuluu maksajiin. Myös muissa Helsingin kehyskunnissa ja pääkaupunkiseudulla valtion ansiotuloveron maksajien osuus on poikkeuksellisen suuri.
Vähiten valtion tuloverojen maksajia on pienissä alle 10 000 asukkaan kunnissa.
”Valtion ansiotuloveron maksamisen yleisyyttä selittänee ennen kaikkea paikallisen elinkeinoelämän sekä asukkaiden iän rakenne. Mitä enemmän kunnassa asuu pienituloisia palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia, sitä harvinaisempaa valtion ansiotuloveron maksaminen on”, Näytä data -sivusto toteaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kommentoi tuloverotilastoja Facebookissa ja Twitterissä.
”Valtion ansiotulovero on tietenkin häviävän pieni osa koko julkisen sektorin verokertymästä (reilut 10 %), mutta sillä on vaikutus työn kokonaiskustannukseen ja siihen mitä työtä syntyy vai syntyykö. Eli sen sijaan, että laitettaisiin keski-ikäiset kaupunkilaiset maksamaan vielä enemmän, meidän olisi tärkeä tehdä työllistämisestä nykyistä kannattavampaa – missä tahansa. Syntyy paljon hyvää ja sivutuotteena myös verotuloja!”, Lepomäki lataa Facebookissa.
Tässä blogissa on hyvin visualisoitu ansiotuloverotuksen maksamista alueittain ja väestöryhmittäin. Esimerkiksi vain 34…
Julkaissut Elina Lepomäki 20. helmikuuta 2018
Myös Twitterissä Lepomäki kirjoittaa samasta aiheesta.
Vain 34 % täysi-ikäisistä maksoi vuonna 2016 valtion ansiotuloveroa. Sen sijaan, että nostetaan nykyisten maksajien verotaakkaa, tehdään mieluummin tilaa yhä useamman onnistumiselle. Se on ensisijaista – verotulot seuraavat. https://t.co/C9br4EBYcB
— Elina Lepomäki (@elinalepomaki) 20. helmikuuta 2018
Todellista veronkiertoa puhtaasti fiskaalisessa mielessä onkin se, ettei maksa tiettyjä veroja lainkaan, mutta silti käyttää häikäilemättä hyväkseen kyseisillä veroilla kustannettuja palveluja.
Tuon Näytädata-linkin lopussa on hieman omituinen päätelmä:
”Alv:n lisäksi on iso liuta muita kulutukseen kohdistuvia valtion veroja, kuten sähkövero, polttoainevero, ajoneuvovero, alkoholivero sekä ja tupakkavero. Ei voida siis vetää sellaista johtopäätöstä, että vain kolmannes suomalaisista rahoittaa koko lystin mitä tulee valtion ylläpitämiin palveluihin.”
-Kun nuo muut verot huomioidaan – ja lisäksi pääomatulovero joka jutusta unohtui – se kolmannes suomalaisista maksa paitsi koko valtionveron, sen päälle vielä suurimman osan kuntaverostakin. Mainituista veromuodoista luulisi keski- ja suurituloisen maksavan pienituloista vähemmän ainoastaan tupakka- ja alkoholiveroja.
Samasta huomiosta seuraa, että (mutulla) 80% julkisista terveysmenoista kohdistuu juuri alimpaan tuloluokkaviidennekseen ja juuri viinan ja tupakan ollessa sekä köyhyyden että sairauden suurimmat selittäjät.
Oma johtopäätökseni tästä on se, että kannettu vesi ei kaivossa pysy: Verotus on huonointa mahdollista hyvinvointipolitiikkaa, koska tuloerojen perussyyt ovat aivan muualla kuin veroeuromääriä kuvaavissa mittareissa.