Volatiliteetti vaikuttaa palanneen markkinoille. Tammikuussa koettiin korjausliike ja nyt asiantuntijat miettivät minkälaista uhkaa Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota toisi tullessaan.
Volatiliteetilla tarkoitetaan kurssiheiluntaa ja yksi tapa kuvata tilannetta on laskea niiden päivien lukumäärää, jolloin S&P 500 -indeksi on noussut tai laskenut enemmän kuin prosentin. Tällaisia päiviä on päässyt kertymään jo nyt enemmän kuin niitä oli koko vuonna 2017.
Time muistuttaa, ettei inflaation uhkaa ja korkojenkaan nousua tule unohtaa ja listaa 5 sijoitussalkkua suojaavaa strategiaa.
1) Osta defensiivisiä osakkeita.
Defensiivisellä osakkeella tarkoitetaan yritystä, jonka liiketoiminta on vähäisessä sidoksessa yleiseen suhdanteen tilaan. Leipää ja lääkkeitä tarvitaan aina ja niitä kulutetaan samaan tahtiin niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
Eri alojen defensiivisyyttä ei välttämättä tarvitse miettiä sen enempää, sillä ostopäätöksen voi perustella puhtaasti alhaiseen kurssiheiluntaan.
Time muistuttaa, että markkinoilta löytyy useampaakin alhaiseen volatiliteettiin perustuvaa smart beta -rahastoa. Smart beta on ikään kuin aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen välissä niin kuluiltaan kuin perusteeltaan. Osakkeiden valintaan ei käytetä turhaa aikaa, vaan ne valitaan puhtaasti sääntöihin perustuen.
Time kertoo, että alhaisen volatiliteetin osakkeet ovat olleet tuottavia niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Ne pärjäsivät keskimääräistä paremmin niin vuoden 2008 globaalissa finanssikriisissä kuin vuoden vaihteen teknokuplassakin.
2) Osta osinko-osakkeita.
Osinkoa maksavat osakkeet eivät ole riskivapaita, mutta Timen mukaan osinko tuo osaltaan turvaa kurssilaskua vastaan.
3) Osta raaka-aineita.
Raaka-aineet tuovat suojaa inflaatiota vastaan. Suurin syy lisätä niitä sijoitussalkkuun, on niiden alhainen korrelaatio korkoihin ja osakkeisiin. Toisin sanoen raaka-aineiden arvostus liikkuu eri suuntaan osakkeiden kanssa ja siksi ne tuovat salkkuun hajautusetua.
4) Osta edullisia osakkeita.
Markkinoilta löytyy rahastoja, jotka käyttävät tiukkoja hintakriteereitä esimerkiksi tietyn P/E-luvun muodossa. Time antaa esimerkkinä PowerShares FTSE RAFI U.S. 1000 ETF -rahaston, johon valitaan vakaita ja keskimääräistä edullisemmin arvostettuja osakkeita.
5) Osta laadukkaita osakkeita.
Markkinoilta löytyy myös laatukriteeriin pohjautuvia osakerahastoja. Tällöin sijoitetaan voittoa tekeviin yrityksiin, joilla on vahva tase, sekä kasvavaa liiketoimintaa. PowerShares S&P 500 Quality on kasvanut hyvinä aikoina, mutta tippunut huonoina aikoina yleisindeksiä vähemmän.
Sijoittajan ei kannata hätäillä
Timen ja muiden tekemät listaukset voivat olla hyödyllisiä, mutta niihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella.
Ensinnäkin voidaan kyseenalaistaa koko idea siitä, että salkun kokoonpanoa tulisi lähteä uusimaan sen takia, että markkinoilla on uutta uhkaa.
Riskit ovat todellisia, eikä niitä kannata väheksyä. Se mikä kannattaa kyseenalaistaa, on enemmänkin se, että tulisiko esimerkiksi kauppasodan uhkaa pohtia silloin kun se alkaa realisoitumaan, vai jo etukäteen?
Hyvin tehty sijoitussuunnitelma sisältää myös etukäteen ja huolella valitun ajatuksen siitä mitä tehdään mahdollisina huonoina aikoina.
Esimerkiksi ajallinen hajauttaminen voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Joku on voinut esimerkiksi päättää sijoittaa, joka kuukausi saman summan. Silloin osan osakkeita saa halvemmalla ja toiset kalliimmalla. Isoin etu lienee se, että aikaa ei tarvitse käyttää arpomaan osakkeiden ”oikeaa arvostustasoa”.
Älä osta sitä mitä et ymmärrä
Otetaanpa listasta alhaisen volatiliteetin ilmiö. Ensimmäisenä askeleena tehdään päätös ja sitten valitaan tuote. Tuotteen valintaan kannattaa käyttää aikaa.
Esimerkiksi ”VelocityShares Daily Inverse VIX Short Term linked To SP 500 VIX Short Fut Exp 4 Dec 2030 (XIV)” muistutti päältäpäin alhaisen volatiliteetin osakerahastoa, mutta oli todellisuudessa jotain muuta. Se jotain muuta konkretisoitui sijoittajille pääoman menetyksenä.
Varo mielikuvaa
Otetaanpa Timesin listalta toinen esimerkki, eli osinko-osakkeet. Times kertoo osinkojen tuovan suojaa kurssilaskua vastaan. Periaatteessa näin, mutta käytännössä korkea osinko-osakkeen hinta voi olla merkittävämpi tekijä joka nostaa kokonaisriskiä merkittävästi.
Raaka-aineiden kohdalla puolestaan taas on hyvä kartoittaa mitä muita osakkeiden kanssa alhaisesti korreloivia omaisuusluokkia olisi tarjolla. Toisin kuin yritykset, eivät raaka-aineet kuitenkaan itsessään tuota mitään.
Otetaanpa esimerkki siitä, miten jako defensiivisiin ja syklisiin osakkeisiin voi hämärtää ajattelua. Kauppasodalta salkkuaan suojaava sijoittaja lisää defensiivisiä osakkeita syklisten kustannuksella.
Cargotecin ja Elisan tapauksessa ajatus toimii. Cargotecin varsinainen liiketoiminta kärsisi Elisaa enemmän mahdollisen kauppasodan negatiivisesta vaikutuksesta.
Mutta ajatuksen siirtäminen vaikkapa Netflixin liiketoiminnan kehitykseen ei toimi. Vaikka Netflix kasvaa voimakkaasti, ei sen liiketoiminnan kasvu ole kuitenkaan niin voimakkaasti sidoksissa maailmantalouden tilaan.
Tasaisesti ja voimakkaasti yli syklin kasvavat yritykset ovat pärjänneet historiallisesti tarkasteltuna paljon paremmin kuin syklistä liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Riskittömiähän Netflixin, Facebookin tai Amazonin osakkeet eivät ole, mutta niiden riskiä voi olla hyvä hahmottaa hiukan erilaiselta kannalta. Esimerkiksi pohtimalla poliittisen riskin määrää ja sitä kuinka kauan kasvu voi jatkua.
Lue myös Kannattaako kohun keskellä sijoittaa – case Facebook.
