Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,9 prosenttia joulukuusta tammikuuhun.
Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,0 prosenttia ja muualla maassa 1,7 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa pysyivät ennallaan. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,5 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 0,5 prosenttia edellisvuodesta.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ei ole tammikuun asuntotilastoista huolissaan.
”Mutta hinnat voivat laskea hyvästäkin syystä. Hinnat voivat nimittäin laskea, jos asuntopulasta kärsivälle alueelle rakennetaan aiempaa selvästi enemmän. Mikäli tarjontaa tulee lisää ja kovasta kysynnästä huolimatta hinnat laskevat, kyseessä on hyvä uutinen”, Brotherus toteaa Hypon artikkelissaan.
Pääekonomistin mukaan asuntotarjonnan kasvu pätee nyt tammikuun tietoihin asuntojen hinnoista kasvukaupungeissa.
”Pääkaupunkiseudulle valmistuu tänä vuonna noin 15 000 asuntoa – eli liki kaksinkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.”
Brotheruksen mukaan asuntojen hintojen lasku voi olla siis yleisesti hyvä uutinen, mikäli syynä on lisärakentaminen tai toisaalta hintojen nousu voi olla huono uutinen, jos nousu johtuu esimerkiksi yksiöiden rakentamiskiellosta tai kaavoituksen tulpista eli tarjonnan patoamisesta.
”Tammikuussa hinnat laskivat yhä muuttotappioalueilla, mikä tarkoittaa huonoa uutista kyseisille alueille – ja laskivat myös kasvukaupungeissa, mikä taas on niille hyvä uutinen. Peruspeukalosääntönä voi todeta, että asuntomarkkinoilla vakaus on valttia, missä Suomi on myös menestynyt hyvin. Emme halua Ruotsin kuplimista tai Kreikan romahdusta. Ideaalia olisi kauppamäärien kasvu, mutta tarjonnan tasoittama hintakehitys.”
Brotherus jakoi Twitterissä havainnollisen kuvaajan, mikä osoittaa kuinka erilaista asuntojen hintakehitys on ollut Ruotsissa ja Kreikassa Suomeen verrattuna. Kreikassa asuntojen hinnat ovat romahtaneet, Ruotsissa asuntomarkkinat ovat puolestaan ylikuumentuneet. Suomen asuntojen hintakehitys on ollut näihin maihin verrattuna verrattain vakaata.
Vakaus valttia asuntomarkkinoilla. Emme halua Ruotsin kuplaa tai Kreikan kuoppaa. Asuntojen hintojen nousun ja laskun pohdintaa blogissa: https://t.co/QJIA88ST9D pic.twitter.com/qTfPsruyXu
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) 9. maaliskuuta 2018
Brotherus muistuttaa, että suurimmalle osalle suomalaisista asuntojen hintojen maltillisilla muutoksilla ei ole suurta merkitystä.
Vaikka hintojen nousu saattaa lämmittää asunnonomistajaa, voi hintojen nousu voi tarkoittaa, että myös seuraavan omistusasunnon hinta kohoaa, jolloin seuraava muutto tuleekin kalliimmaksi.
Suomen geopoliittinen sijainti kahden ääriesimerkin välissä säästää meidät monelta murheelta. Ikäviä esikuvia kun ei tarvitse välttämättä apinoida voidakseen todeta ne ikäviksi.
Lähes sadan vuoden ajan meille opetettiin idästä käsin, ettei tasa-arvon ja toverillisuuden yhteiskunta sovi meille – henkensä kun voi heittää myös nälkää näkemättä ja kidutusta kokematta.
Ruotsalaista asuntokuplaa puolestaan tarvittiin sen toteamiseen, ettemme tarvitse ruotsalaista asuntokuplaa.
On joitain muutakin, mitä emme Ruotsista isommin kaipaisi, mutta en osaa sanoa, mitä tarvittaisiin tai millainen kupla olisi puhkaistava, jotta minulla olisi oikeus se tässä ääneen lausua ja sen jälkeen kävellä kotiin vapaana miehenä.