Koolla on väliä, kunhan sen korjaa laadulla

Markkinoiden epätehokkuuksista ei ole kovinkaan helppoa päästä hyötymään. Laatukorjattu pienyritysten strategia on kuitenkin vähintäänkin mielenkiintoinen.
pieniin ja laadukkaisiin yrityksiin kannattaa sijoittaa pieniin ja laadukkaisiin yrityksiin kannattaa sijoittaa

Lähdetään isosta kuvasta liikkeelle. Teorian mukaan osakemarkkinat ovat tehokkaat. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ole löydettävissä systemaattista vuosikymmenestä toiseen toimivaa strategiaa päästä markkinoita parempaan riskikorjattuun tuottoon.

Toisaalta voidaan aina välillä löytää markkinat jonkin aikaa voittava strategia. Teorian mukaan strategian käyttö johtaa kuitenkin siihen, että strategian teho häviää.

Todellisuudessa olennainen kysymys lienee se, kuinka tehokkaista markkinoista puhutaan. Markkinat tuskin ovat täysin tehokkaat, mutta kuitenkin sen vertaa tehokkaat, että niiden voittaminen on haastavaa.

Markkinoiden epätehokkuuksia on oikeasti hankala hyödyntää

Tutkijat ovat löytäneet useita eri anomalioita, eli markkinoiden epätehokkuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi se, että alhaisen P/E-arvon osakkeita tai pieninä yrityksiä ostamalla päästään ”keskimääräistä” parempiin tuloksiin.

Sijoittajan ensimmäinen käytännön ongelma on tuo ”keskimäärin”. Jotta systemaattisia epätehokkuuksia pääsisi hyödyntämään, tulisi erilaisia osakkeita olla salkussa suuri määrä. Vaikka alhaisen P/E-luvun osakkeet tuottaisivat keskimäärin paremmin, eivät läheskään kaikki alhaisen P/E-luvun osakkeet sitä tee. Yrityskohtaisen riskin osuus on anomalioissa suuri ja lähtökohtaisesti vaikkapa kymmenen osakkeen salkun ei voi olettaa päästä anomaliasta hyötymään.

Tämä ensimmäinen ongelma on periaatteessa kierrettävissä smart beta -rahastojen kautta. On rahastoja, jotka ostavat osakkeita puhtaasti sääntöihin perustuen. Kuluja tulee perinteistä aktiivista rahastoa vähemmän, ja sijoittaja saa tarpeeksi hajautetun kokonaisuuden päästä hyötymään valitsemastaan epätehokkuudesta.

Epätehokkuudet eivät aina toimi

Mutta vaikka sijoittaja valitsisi tuotteen, joka seuraa hyvin valittua markkinoiden anomaliaa, on käsillä toinenkin ongelma eli se, että itse anomalia ei välttämättä toimikaan. Menneet tuotot, kun eivät ole tae tulevasta.

Lasse Heje Pedersen toimii rahoituksen professorina niin Kööpenhaminassa kuin New Yorkissakin ja hänet löytää muun muassa Reutersin vuoden 2015 maailman vaikuttavampien tieteentekijöiden listalta.

Asness, Frazzini, Israel, Moskowitz ja Pedersen tuovat esiin artikkelissaan pienten yritysten anomaliaan liittyviä ongelmia. Koko pienten yritysten anomalian teho on Pedersenin mukaan heikko.

Historiasta löytyy pitkiä aikajaksoja, jolloin pienten yritysten anomalia ei ole toiminut. Useiden tutkimusten mukaan pienten yritysten anomalia poistui 1980-1990 luvuilla. Puhutaan siis kymmenistä vuosista ja se on jo sijoittajan kannalta liian pitkä aika odottaa.

Lisäksi käytännön ongelmana on likviditeetti, kun todella pieniin yrityksiin on isomman toimijan hankala sijoittaa. Suurin osa pienten yritysten ylituotosta taas selittyy mikroluokan yrityksillä, joten likviditeettiongelma on merkittävä

Ongelmat eivät pääty tähänkään. Pienten yritysten ylituotto keskittyy tammikuulle ja mikäli kokoa mitataan jollain muulla kuin markkinahinnalla, ei efektiä ole laisinkaan.

Laatukorjattu pienyritysten strategia

Tutkijat tekivät seuraavaksi kokeen, jossa myös yritysten laatu otetaan huomioon quality-minus-junk -faktorin avulla. Laatua mitataan kannattavuudella, tuloksen kasvulla, alhaisella riskillä ja osingolla.

Pienessä kokoluokassa on enemmän heikkolaatuisia yrityksiä. Kun näistä heikkolaatuisista yrityksistä päästään eroon, niin alkaa tapahtumaan.

Ensinnäkin pienten yritysten tuoma ylituotto kasvaa. Mikä sijoittajan kannalta vieläkin merkittävämpää, toimii strategia pidempään.  Pitkät 1980 ja 1990 -lukujen ajanjaksot, jolloin pienten yritysten anomalia loisti poissaolollaan, olisivat tuoneet historiallista ylituottoa, jos sekä laatufaktori että pienet yritykset huomioidaan.

Tutkimuksen mukaan laatukorjattu pienten yritysten tuoma ylituotto toimii kaikilla teollisuuden aloilla, useilla markkinoilla ja vuoden jokaisena kuukautena.

Tehokkaiden markkinoiden kannalta tulokset ovat mielenkiintoisia. Periaatteessa minkä tahansa strategian tehon voidaan olettaa säilyvän, mikäli kyseessä on kompensaatio korkeammasta riskistä.

Perinteisesti pienten yritysten ylituottoa onkin selitetty isompia yrityksiä suuremmalla riskillä. Laatufaktori kuitenkin poistaa nimenomaan kaikkein riskipitoisimmat yritykset, mutta tuloksena onkin entistä korkeampi ylituotto. Tämän takia ylituottoa on vaikea lähteä kohonneen riskin kautta selittämään.

Tutkimus on mielenkiintoinen, mutta siinäkin on hyvä huomioida tehokkaiden markkinoiden perusajatus. Mikäli pienten yritysten laatustrategialla todella saavutetaan keskimääräistä korkeampaa riskikorjattua tuottoa, tullaan tätä strategiaa myös käyttämään.

Strategian käytön tulisi taas johtaa siihen, että strategian mukaan valittujen osakkeiden hinta nousee. Tämän hinnannousun pitäisi puolestaan johtaa siihen, että strategia ei enää toimikaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
WEB 3.0 esineiden internet IoT internet teknologia digitalisaatio

Tutkijat kehittävät lohkoketjuteknologiaan perustuvaa paikallisrahaa

Seuraava artikkeli
eläke eläkejakauma sukupuolittain talous

Tiesitkö tämän eläkkeistä? – naisista lähes neljännes ansaitsee alle 1000 euroa