Sijoittajan verotus

Osakesäästötili mullistaisi osakesijoittajan verokohtelun

Valtiovarainministeriön työryhmä viimeistelee parhaillaan kantaansa osakesäästötiliin. Jos osakesäästötili tulisi käyttöön, muuttaisi se sijoittajan verotuskäytäntöä merkittävästi.

Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää tällä hetkellä laajasti eri sijoitusmuotojen verotusta Suomessa. Yhtenä selvitettävänä asiana sillä on sijoitussäästötilin käyttöönotto. Työryhmän työskentelyaika päättyy maaliskuun 2018 lopussa.

Osakesäästötilissä veroa maksettaisiin vasta sitten, kun tilin omistava sijoittaja nostaa tililtä rahaa. Silloin veroa menisi yleisen pääomaveron verran. Tällä hetkellä pääomatulovero on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen jälkeen 34 prosenttia.

Osakesäästötili käytössä jo useissa maissa

Useissa Pohjoismaissa on viime vuosina otettu käyttöön osakesäästötili, joka mahdollistaa pitkäaikaissäästämisen ilman, että osinkovero tai luovutusvoittovero syö pääomaa vuosittain. Suomesta kuitenkin puuttuu suoraan osakeomistukseen kannustava veromalli. Verotus suosii Suomessa tällä hetkellä välillistä osakesijoittamista sijoitusrahastojen kautta.

Pörssisäätiön mukaan sijoitus- ja osakesäästötilejä on käytössä Ruotsin ja Norjan lisäksi useissa muissakin maissa ympäri maailman: muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, ja Virossa. Toteutustavat eroavat jonkin verran maittain, mutta perusidea on sama. Tilit ovat saaneet hyvän vastaanoton ja innostaneet kansalaisia säästämään ja sijoittamaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan on kertonut suhtautuvansa myönteisesti tiliajatukseen muun muassa Aamulehden haastattelussa.

”Sijoitussäästötili olisi erinomainen suomalaiselle piensijoittajalle. Se on käytössä Norjassa ja Ruotsissa hyvin kokemuksin.”

Orpo lisäsi sijoitustilin ryhmän sijoitustilien verokohtelua selvittävän työryhmän toimeksiantoon.

”Suhtaudun henkilökohtaisesti tiliin erittäin myönteisesti, mutta odotan selvityksiä ja katsotaan sitten, millainen se voisi olla ja voisiko siitä tehdä päätöksiä.”

Orvon mukaan pienten osinkojen verovapaus maksaa valtiolle ja siihen liittyy muun muassa veroteknisiä ongelmia, kuten ulkomaisten omistusten kohtelu.

Mikä on osakesäästötili?

Osakesäästötili on tili, johon voi siirtää rahaa ja käydä tilin sisällä kauppaa pörssiosakkeilla. Tapahtumia tilin sisällä ei veroteta. Osakkeita on siis mahdollista myydä ilman välittömiä verovaikutuksia ja osingot voi sijoittaa uudelleen ilman, että niistä menee välissä veroa.

Tilille voisi mahdollisesti säästää myös rahasto-osuuksia ja joitakin muita arvopapereita, ja siitä käytetään myös termiä sijoitussäästötili.

Osakesäästötilin verohyödyt olisivat siis samanlaiset kuin esimerkiksi kapitalisaatiosopimusten. Erona on kuitenkin se, että osakesäästötilin kulut olisivat minimaaliset kapitalisaatiosopimukseen verrattuna.

Miten osakesäästötili sitten toimisi käytännössä?

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo, että sijoittaja avaa ensin johonkin pankkiin osakesäästötilin. Tilin tarjoaja on tehnyt valmiiksi tuotteen, jonka kautta avautuvat osakesijoituksiin tarvittava arvo-osuustili ja mahdollisuus käydä kauppaa erilaisilla sijoitustuotteilla.

Tilin perustamisen jälkeen sijoittaja voi siirtää sinne rahaa. Noilla rahoilla tilinomistaja voi sitten ostaa ja myydä osakkeita, korkopapereita tai rahasto-osuuksia. Sinne ohjautuisivat myös pörssiosakkeista tulevat osinkotulot. Sijoituskohteiden myynnit tai saadut osingot eivät aiheuttaisi veroseuraamuksia, vaan vasta varojen nosto osakesäästötililtä johtaisi veroseuraamuksiin.

Lounasmeri arvioi, että osakesäästötilin kautta ei voi sijoittaa asuntoihin, kiinteistöihin, metsään tai listaamattomien yritysten osakkeisiin. Ehkä myös kaikkein spekulatiivisimmat sijoitustuotteet jäävät tilin ulkopuolelle.

Tilille ei voisi myöskään siirtää nykyisiä omistuksia.

Osakesäästötili tekisi verotuksesta neutraalia

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia, arvioi Pörssisäätiön artikkelissa, että osakesäästötili poistaisi sijoittajalle ongelmallisen lukkiutumisvaikutuksen.

Lukkiutumisvaikutus tarkoittaa sitä, että sijoittaja saattaa jättää esimerkiksi hulppeasti nousseen osakkeen myynnit tekemättä vain ja ainoastaan veroseuraamusten vuoksi. Sijoittaja näkisi osakkeiden myynnin muutoin järkeväksi, mutta veroseuraamusten pelko estää häntä myymästä osakkeita.

”Mahdollisimman hyvässä järjestelmässä verotus olisi neutraalia siten, ettei kenelläkään olisi syytä miettiä, miten verojen määrän voisi parhaiten minimoida”, Kaustia toteaa.

Osakesäästötili saattaisi vihdoin ja viimein myös suorat osakesijoitukset verotuksellisesti tasavertaiseen asemaan rahastosijoitusten kanssa. Esimerkiksi osakerahastoon sijoittanut henkilö ei maksa rahaston osakkeiden osingoista veroja, vaan verot maksetaan vasta sitten kun rahasto-osuuksia lunastetaan.

Suoria osakesijoituksia harrastava sijoittaja on siis ollut verotuksellisesti rahastosijoittajaan verrattuna selkeästi alakynnessä. Osakesäästäjä maksaa saamistaan osingoista ja luovutusvoitoista verot jo niiden toteutumisvuoden verotuksessa.

6 kommenttia

6 kommenttia

  1. Bernstein

    12.3.2018 at 15:10

    ”Osakesäästötilin verohyödyt olisivat siis samanlaiset kuin esimerkiksi kapitalisaatiosopimusten. Erona on kuitenkin se, että osakesäästötilin kulut olisivat minimaaliset…”

    -Toisena eikä suinkaan vähäisempänä hyötynä olisi se, että jos osake(säästö)tilin joskus lopettaa tai se kuolinpesän jaon mukana lakkaa, sen tappiot voisi vähentää muusta pääomatulosta. Tämä ei ole ymmärtääkseni mahdollista nykyisissä kapitalisaatiosopimuksissa, joista ”lopulliset” voitot tottakai verotetaan, mutta tappiot jäävät ”sipilöiden” kannettaviksi.

    ”…osakesäästötili poistaisi sijoittajalle ongelmallisen lukkiutumisvaikutuksen”

    -Ja toisi tilalle uuden: Pääomia ei kannattaisi kotiuttaa tililtä, koska verokarhu tulisi haaskalle samantien. Onko tileihin edes ehdotettu ”klausuulia”, jonka mukaan pääoman muunkin tuoton kuin osingot voi nostaa tililtä verottomasti, kuten on laita kapit. sopimuksissa?

    ”Mahdollisimman hyvässä järjestelmässä verotus olisi neutraalia siten, ettei kenelläkään olisi syytä miettiä, miten verojen määrän voisi parhaiten minimoida”

    -Tuon ajatuksen esittäjän olisi syytä miettiä, mitä se itse asiassa tarkoittaa.
    Mahdollisimman hyvässä järjestelmässä ei olisi mitään ”neutraalin” verotuksen käsitettä, koska sellainen on joko utopia tai piiloneutraali vetoomus oman subjektiivisen talouden puolesta.

    Verotus olisi neutraalia vasta, kun kenelläkään ei olisi syytä esittää edes kysymystä siitä, miten verojen määrän voisi parhaiten minimoida. Sellaiseen eksistentiaalis-fiskaaliseen paratiisiin ei tietenkään päästä millään verotukseen liittyvällä toimella eikä millään inhimillisellä aktilla ylipäänsä.

    • Jorma Erkkilä

      Jorma Erkkilä

      12.3.2018 at 19:04

      Taas tuli paljon asiaa ja hyvä niin. Kommentoin kuitenkin vain tuota verotuksen neutraalisuutta.

      Vaihteeksi harrastat kyllä kevyttä ”semaattista saivartelua”. Onhan verotuksen neutraalisuus tietenkin täysi abstraktio. Halusin kuitenkin laittaa juttuun tuon termin määritelmän, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi mistä on kyse.

      Eihän verotus tietenkään koskaan ole neutraalia, mutta on neutraalempia ja vähemmän neutraaleja veroja. Esimerkiksi pääomavero on luultavasti erittäin epäneutraali kun taas kiinteistövero on lähempänä neuttraalia.

      Neutraalisuuskäsite on silti käyttökelpoinen, koska sen perusteella voidaan perustella juuri tätä osakesäästötiliä. Ei liene yhteiskunnan etu, että nykyinen verojärjestelmä suosii rahastosijoituksia suorien osakesijoitusten sijaan.

      Taloustiede on täynnä käsitteitä joita ei havaita empiirisesti, mutta ne ovat silti ajattelun apuvälineinä käyttökelpoisia. Esimerkiksi rationaalinen kuluttaja, täydellinen markkinainformaatio, symmetrinen informaatio, täydelliset markkinat ja niin edelleen.

      Satumaassa voisi olla ”hengitysvero” joka takuulla olisi neutraali – jos se ei lisäisi itsemurhien määriä:)

  2. Bernstein

    12.3.2018 at 19:47

    Litaniaan sopii lisätä vielä ”mummovero”. Se perittäköön niiltä, joiden vanhemmat asuvat riittävän lähellä voidakseen hoitaa lapsenlapsiaan. Kaupallinen ”babysitterismi” nimittäin aiheuttaa uravanhemmille pahimmillaan tuhansien eurojen kulut pa – eikä ole lapsellekaan aina paras ratkaisu. Ei ole kovinkaan ”mummoneutraalia”, että toiset joutuvat akuuttiin lapsenhoitotarpeeseen palkkaamaan avustajan kun taas toisille riittää tekstarin lähettäminen mummon 3310:aan.

    Veropuheessa neutraalius on sikäli erityisen ongelmallinen, että sen parametrit tai olemassaolo ylipäänsä on täysin riippuvainen apukäsitteistä, ts siitä, mihin ”lisäarvoon” neutraalius sidotaan ja missä kontekstissa sitä arvioidaan.
    Ellei ”neutraalin” nollapistettä ole sovittu ja asteikkoa sidottu johonkin mittarilukemaan, se on aina suhteellinen eli muuttuu viitekehyksensä mukana. Veroista kun puhutaan, niin vahvin viitekehys ei ole taloudellinen eikä edes tasa-arvoon perustuva vaan poliittinen, tarkemmin sanoen tulonjakopoliittinen eli suomeksi sanoen kateuslähtökohtainen.

    Jos esim tuo osinkotili ja sen verottomuus perustellaan kansantaloudella tai verojen tuotolla, poliittinen eli tulonjakoaspekti jää huomiotta. Eri verolajien tasa-arvoperustelukaan ei tässä kelpaa, koska poliittisesti sen ymmärretään olevan pelkkä kiertoilmaus kapitalistin vaatimukselle saada päämatulonsa duunarin palkkatuloa pienemmillä veroilla.

    Tuloverotuksen progressiivisuuskin voidaan ymmärtää neutraliteetin kannalta, jos tarkoitus on saada kaikkien nettotulot lähemmäs ”neutraalia” eli tasasummaa(Marx: Töitä kykyjen mukaan, palkka tarpeen mukaan). Se taas, että pääomatuloja ei veroteta (kovinkaan) progressiivisesti, lyö korvalle ”tasasummaneutraliteettia”, mutta palvelee ”talousneutraliteettia”, koska takaa sen, että edes muutama ulkomainen investoija haluaa sijoittaa Suomeen ja tulla tänne henk koht jopa asumaan.

  3. Bernstein

    13.3.2018 at 08:05

    Verojärjestelmä todellakin suosii rahastosijoituksia ja kapitalisaatiosopimuksia suorien osakesijoitusten sijaan. Jos kuitenkin tavoitellaan veroneutraliteettia, viitekehykseksi ei pidä ottaa veron määrää tai veroastetta vaan itse kunkin verolajin poliittinen oikeutus, joilla niilläkin on tietynlainen poliittisesta kulttuurista riippuvainen hierarkia siten, että yksi verolaji on poliittisesti oikeutetumpi kuin toinen.

    Tietyt tahot, siis ne jotka galluppien mukaan muodostavat seuraavan hallituksen, mielellään verottaisivat kaikkea suurituloisten saamaa rahaa jyrkän progressiivisesti ja epäilemättä myös saisivat järjettömälle veropolitiikalleen äänestäjien enemmistön tuen. Typerinkin tulonjakomalli on kuitenkin alisteinen markkinataloudelle, mistä seuraa, että em verodystopian voi toteuttaa vain rajatussa mitassa, joka Suomessa tuntuu olevan ansiotulon(palkka, eläke) verotus.

    Rahastojen suht lempeä verokohtelu on kenties pelkkä komplikaatio, lapsus, joka vain on sattunut jäämään lainsäätäjältä huomaamatta. Luultavammin se kuitenkin on merkki markkinan vallasta politiikan yli, ts siitä, että ulkomaisia investoijia ja rahastosijoittajia kannattaa kohdella inhimillisesti eikä karkottaa himoverotuksella Ruotsiin. Myös kotimaiset instituutiot kuten Solidium ja eläkevakuutusyhtiöt saanevat rahastojen kautta joitain ylimääräisiä etuja, enkä tarkoita pelkästään niiden keskinäisiä hyväv.. siis intressiyhteyksiä.

    Pahoin pelkään, että nyt kun on nostettu kissa pöydälle, sinne nostetaan myös poliittisen pukin sorkka eli rahastojen verotusta rukataan lähemmäs suoria sijoituksia, koska se on poliittisesti ”veroneutraalimpaa”. Se voisi tapahtua verottamalla pääomaa vuosittain tietyn prosentin mukaan(sitä lienee jo ehdotettukin) tai määräämällä hypoteettinen myyntivoittovero rahaston keskimäärin vuosittain tekemien kauppojen mukaan. Siis samaan tapaan kuin metsää ennen verotettiin vuotuista ilmasto-optimoitua puunkasvuolettamaa vastaavan euromäärän mukaan.

    Olipa metodi mikä hyvänsä, poliittisena päämääränä tulee olemaan se, että verotuksen keinoin estetään luokkavihollista hyötymästä korkoa korolle-ilmiöstä.

  4. Kap ut

    15.3.2018 at 00:02

    Eli; siirrän ”sijoitustilille” 10 000e, sijoitan ne osakkeisiin, rahapulassani myyn osakkeet ostamallani hinnalla, kotiutan 10 000e, josta verottaja vie 3000e, kö ?

  5. Bernstein

    15.3.2018 at 12:05

    Ei kun niin, että verottaja vie 3300, koska olet tienannut liikaa ja joudut maksamaan jurpilaisen keksimää solidaarisuusveroa. Vitsivitsi – pääoman kotiuttamista ei veroteta, ei nyt eikä toivottavasti tulevassa Rinteen hallituksessakaan.

    Joudut kuitenkin maksamaan pankille merkintä- ja myyntikulut sekä säilytyspalkkion, joten aina pätee, että joku sinuakin rahastaa…

    Sijoitustilille tietääkseni ei voisi siirtää arvopapereita toiselta tililtä ilman että ne ensin myy. Tämäkin on epäkohta jonka soisi Sipilän poistavan ennenkuin Rinne tulee ja torppaa koko hankkeen.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös