Uudisasuntokauppa käy Rantasen mukaan edelleen kuumana.
”Erityisesti pääkaupunkiseudulla, joissa vuokrat ovat karanneet normaalituloisten käsistä, ovat monet myös työn perässä alueelle muuttaneet päätyneet ostamaan oman asunnon pankista rahoittamallaan pienellä omarahoitusosuudella ja taloyhtiölainalla”, Rantanen muistuttaa.
Tyypillisesti näissä lainoissa ovat ensimmäiset vuodet lyhennysvapaita.
”Mutta mitä tapahtuu, kun lyhennysvapaat loppuvat? Ovatko ihmiset varautuneet jopa tuhansien eurojen kuukausittaisiin vastikekuluihin? Epäilen tätä”, pohtii Rantanen.
Uusien asuntojen taloyhtiölainojen riskeistä olisi Rantasen mukaan puhuttava avoimesti.
”Rakennusliikkeiden markkinointimateriaaleissa tulisi näkyä selvästi arvio tulevasta rahoitusvastikkeen määrästä vuosittain koko laina-ajalta. Nyt niissä näkyy usein vain ensimmäinen vuosi, joka johtaa uudesta asunnosta ja pienistä asumiskuluista hurmaantuneen valitettavasti täysin harhaan.”
Rantanen pelkää, että tulemme näkemään muutamien vuosien päästä enemmänkin epätoivoisia tilanteita ja jopa oikeudenkäyntejä vahingonkorvausvaatimuksineen, kun taloyhtiölainojen lyhennykset alkavat ja rahoitusvastikkeet nousevat jopa useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa.
”Se tulee monelle ikävänä yllätyksenä, Rantanen väittää. – Varmasti monet yrittävät myydä asuntojaan ennen kuin vastikkeet kohoavat pilviin.”
Rantanen kertoo esimerkin.
”Olen esimerkiksi kuullut, että Espoossa metron varrella sijaitsevan 100 neliön kerrostalohuoneiston kuukausittaiset vastikekulut tulee lyhennysvapaan päätyttyä olemaan 5500 euroa, ja Oulussa sijaitsevan uuden yksiön 1400 euroa kuukaudessa. Näistä ei puhuta, eikä kerrota riittävän selvästi ostajalle ennen kauppoja. Se, miten tämä tulee vaikuttamaan koko asuntomarkkinaamme, jää nähtäväksi.”
Asunnonostajien lainaehtojen kiristyminen tulee myös lisäämään entisestään eri alueiden eriarvoistumista ja paikkakuntakohtaisia eroja myyntihinnoissa ja -ajoissa Rantanen pelkää.
Rakennuslehden mukaan taloyhtiölainojen kokonaissumma on noussut jo noin 17 miljardiin euroon, kun se vuonna 2010 oli seitsemän miljardia.
Finanssivalvonta muistuttaa, että uudiskohdetta hankittaessa kannattaa myös selvittää, miten taloyhtiön lainan lyhennys on järjestetty.
Yhtiölainan lyhennyksistä on esimerkiksi saatettu sopia niin, että aluksi maksetaan ainoastaan lainan korkoja ja lyhennykset alkavat vasta muutaman vuoden kuluttua. Tällainen järjestely saattaa lyhennysten alettua jopa moninkertaistaa osakkaan yhtiölle maksamat vastikkeet.
