Yhdysvallat yritti asettaa tariffeja voimaan viimeksi 2000-luvun alussa, mutta silloin EU sai presidentti George W. Bushin lopulta perääntymään. Euroopan Unionin taktiikkana oli kohdistaa vastatoimet äänestäjäkuntaan.
Kohdentamalla vastatoimet esimerkiksi Floridan sitrushedelmille, pyrittiin vaikuttamaan vaa’ankieliasemassa olevaan äänestäjäkuntaan. Tämä ratkaisu toimi ja sai presidentti Bushin perääntymään. Näin ollen on luontevaa, että Euroopan Unioni yrittää toistaa samaa perusajatusta uudestaan.
Nyt vastatoimilistalla olevat Harley-Davidson-moottoripyörät valmistetaan presidentti Donald Trumpin ydinkannatusalueella ja Bourbon-whisky tulee repuplikaanien johtajan kotivaltiosta. Tämä on varmasti hyvä toimintatapa, mutta ymmärretäänkö Euroopassa Trumpin kantaa?
Kohteleeko Eurooppa Yhdysvaltoja epäreilusti?
Eilisessä twiitissään presidentti Donald Trump painottaa Euroopan kohdelleen Yhdysvaltoja epäreilusti.
Euroopan Unioni kohtelee Yhdysvaltoja kaupan osalta huonosti, ja se valittaa teräksen ja alumiinin tuontitulleista, Trump kirjoittaa ja jatkaa, että mikäli Eurooppa poistaa omat tuontitullinsa ja kaupankäynnin esteensä, tulee Yhdysvallat tekemään samoin. Muussa tapauksessa Euroopan autoja aletaan verottamaan.
Trump huutaa reiluuden perään ja yksi kysymys onkin, onko siihen aihetta?
Yhtenä aiheena Trump on nostanut esiin Saksan alhaiset puolustusmenot. Naton sopimuksen mukaan Saksankin pitäisi panostaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
Saksa käyttää puolustukseen 1,2 prosenttia ja onhan se ihan totta, että Saksa on vauras maa. Sikäli on ymmärrettävää, että 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen käyttävä Yhdysvallat näkee tilanteen epäreiluna.
Mutta toinen asia on sitten, tulisiko asiaa käsitellä tuontitullien kautta.
Autot esimerkkinä
Pohditaan vielä asetelmaa itse tuontitullien kautta. Financial Times -lehden mukaan Yhdysvalloilla on maailman alhaisimmat kaupankäynnin esteet ja myös maailman laajin kauppavaje.
Siltä on ymmärrettävää, että isossa kuvassa Trump haluaa tasapainottaa kauppaa. Teslan toimitusjohtaja Elon Musk on tuonut esiin, miten Kiinan kanssa käytävä autokauppa ei toimi reilusti.
Yhdysvalloista Kiinaan tuotavasta autosta, joutuu maksamaan 25 tuontiveron. Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotavalle autolle asetetaan sen sijaan 2,5 prosentin tuontivero. Selvää on, ettei 10-kertaista eroa voida pitää reiluna.
Myös Euroopasta tuotujen autojen kohdalla Trumpin kritiikkiä voi myös ymmärtää. Euroopan Unionin tuontitullit yhdysvaltalaisautoille on 10 prosenttia, eli neljä kertaa korkeampi kuin 2,5 prosentin tuontitulli jonka eurooppalainen autonvalmistaja maksaa tuodessaan auton Yhdysvaltoihin.
Bloombergin mukaan autojen välinen kauppavaje Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on Euroopan hyväksi 35,9 miljardia euroa. Tuontitullit ovat siis korkeammat ja se näkyy myös vaihdon määrässä. Toisaalta eurooppalaismerkeillä on myös tuotantoa Yhdysvalloissa.
Trumpin keinona vaikuttaa olevan asettaa tariffit ja sen jälkeen alkaa käydä niillä kauppaa. Esimerkiksi Kanadan ja Meksikon suuntaan Trump on ilmaissut, että alumiinin ja teräksen tariffit voidaan estää ainoastaan sillä, että uusi ja reilumpi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus allekirjoitetaan.
Kauppavajeen määrä on määrittelykysymys
Mielenkiintoista on, että kauppavajeen määrästäkin voi olla montaa mieltä. Bloomberg kertoo Yhdysvaltojen laskevan vuoden 2016 kauppavajeen suuruudeksi noin 146 miljardia dollaria. Euroopan Unionin mukaan vastaava luku on kuitenkin noin 113 miljardia euroa, mikä vuoden 2016 kurssin mukaan tekee 125,3 miljardia dollaria.
Toinen siis ilmoittaa 146 miljardia ja toinen 125,3 miljardia. Kirjanpidollista eroa pääsee siis syntymään yli 20 miljardia dollaria. Se on merkittävä summa rahaa.
