Sijoittajan verotus

Unohda pöhkö idea pienten osinkojen verottomuudesta, tarjolla on parempikin ratkaisu

Ministeri Sampo Terho haluaisi pienet osingot verottomiksi. Ajatus on kehno.

Sinisten puheenjohtaja, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho haluaa kasvattaa edelleen pääomatulojen progressiota ja muuttaa pienet osinkotulot verovapaiksi.

Blogissaan Terho perustelee ajatustaan seuraavasti:

”Kyseessä on arvovalinta, joka saa myös maksaa. Osakesäästämisen aloittamisen tukemiseksi pienet osinkotulot listatuista pörssiyrityksistä pitää olla kokonaan verovapaita”, Terho kirjoittaa.

Terhon mukaan pieni- ja keskituloisella perheellä tulisi olla todellinen mahdollisuus ja kannustin säästää.

”Suomi tarvitsee omistajuutta ja me haluamme lisää suomalaisia omistajia pörssiyrityksillemme ja suomalaista ajattelua niiden päätöksentekoon.”

Lisäksi Terho perustelee ideaansa kansankapitalismin edistämisellä.

”Me haluamme poistaa esteitä kansankapitalismilta. Haluamme, että mahdollisimman monessa perheessä kertyy omaisuutta myös jälkipolville jaettavaksi. Se lisää koko kansakunnan rikkautta. Erityisesti sillä vähennetään köyhyyden periytymistä.”

Pienten osinkojen verottomuus tekisi pääomatuloista käytännöstä progressiivisen, kuten tuloverotuksessa. Terhon mukaan pääomatulojen progressio kannustaa säästämään pieniäkin pääomia, koska saatu lisätienesti on kevyesti verotettua.

Pienten osinkojen verottomuus on kuitenkin jo ajatuksena kuolleena syntynyt. Miksikö? Tässä muutama perustelu.

Verotuksen neutraalisuus

Hyvä verojärjestelmä on neutraali. Tällä tarkoitetaan sitä, että verotuksen ei tulisi vaikuttaa suhteellisten hintojen rakenteeseen. Verotus ei saa muuttaa verovelvollisen valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa. Tällöin verotuksen aiheuttama tehokkuusrasitus on mahdollisimman pieni ja verotuksesta kokonaistaloudellisesti aiheutuvat hyvinvointitappiot tulevat minimoiduksi.

Hyvä osinkoihin ja muihin pääomatuloihin kohdistuva verojärjestelmä ei siis saisi vaikuttaa sijoittajan päätöksiin. Hyvässä verojärjestelmässä sijoittaja valitsee omaisuuslajit, sijoituskohteet, sijoitusajankohdan ja sijoitettavan summan täysin muilla kuin verotuksellisilla syillä.

Yhä monimutkaisempi tilkkutäkki

Verotus tuppaa helposti menemään liian monimutkaiseksi. On erilaisia vähennyksiä ja poikkeuksia yleisestä verotustasosta. Pääomavero on tällä hetkellä joko 30 tai 34 prosenttia. Pienten osinkojen verotuksen poistaminen olisi taas yksi poikkeus yleiseen sääntöön.

Voidaan myös aiheellisesti kysyä, miksi ihmeessä verotuksella pitäisi suosia nimenomaan piensijoittajia. Ajatus on tietenkin kaunis. Mutta oikeasti, miksi pitäisi suosia piensijoittajia? Kaikki sijoitukset ja sijoittajat ovat yhteiskunnan kannalta yhtä arvokkaita.

Sijoittajat ovat niitä joilla on pääomia, yritys on se, jolla on idea. Kaikki pääoma tälle ”ideasektorille” on yhtä arvokasta.

Tosin täytyy muistaa, että monet isot institutionaaliset sijoittajat on kokonaan vapautettu osinkoverotuksesta, piensijoittajat eivät ole.

Progression kasvu

Suomessa on tunnetusti yksi korkeimmista tuloveroista ja yksi korkeimmista tuloverotuksen progressioista. Pienten osinkojen verottomuus tekisi pääomatuloistakin progressiivisen, kuten Sampo Terho myöntää.

Näin ollen verotuksen kokonaisprogressio siis kasvaisi. Se taas pahentaisi kannustinloukkuja entisestään. Terve yhteiskunta kannustaa ahkeria ja nokkelia kansalaisiaan vaurastumaan, ei rankaise heitä tarpeeettomasti. Toki julkisen sektorin rahoittaminen edellyttää väistämättä, että hyväosaisia verotetaan enemmän kuin vähävaraisia.

Rajansa kuitenkin kaikella. Verotuksen progression kasvattamisen tie on kuljettu loppuun.

Tarjolla parempikin vaihtoehto

Jos sijoittajan verotuskaa halutaan helpottaa, on olemassa monin verroin parempi vaihtoehto kuin pienten osinkojen verottomuus.

Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää tällä hetkellä laajasti eri sijoitusmuotojen verotusta Suomessa. Yhtenä selvitettävänä asiana sillä on sijoitussäästötilin käyttöönotto.

Osakesäästötilissä veroa maksettaisiin vasta sitten, kun tilin omistava sijoittaja nostaa tililtä rahaa. Silloin veroa menisi yleisen pääomaveron verran.

Osakesäästötili olisi monessa mielessä erinomainen muutos sijoittajan verotukseen. Se ei vähentäisi verotuksen neuraalisuutta, vaan lisäisi sitä. Osakesäästötili asettaisi suorien osakesijoitusten verotuksen samalle viivalle rahastosijoitusten kanssa.

Se myös yksinkertaistaisi verotusta.

Osakesäästötilissä verovelvollisen ja verottajan tarvitsisi pitää huolta ainoastaan siitä, kuinka paljon rahaa on siirretty tilille ja mitä nostoja on tehty.

Esimerkiksi ammattisijoittaja Tom Lindströmin mukaan sijoittajan käytännön elämä helpottuisi, sillä sijoittajan ei tarvitsisi säilyttää kuitteja vuosikausia. Veroja maksettaisiin tuotoista, ilman mitään monimutkaisia järjestelmiä tai kirjanpitoa.

3 kommenttia
  • Bernstein sanoo:

    Muutama näkökulma:

    1. Sijoitussäästötilin tappion olisi oltava vähennyskelpoinen, jotta niillä olisi veroetu nykyisiin sijoitushenkivakuutuksiin verrattuna. Tästä pitää olla erikseen mainita laissa, koska verottaja muuten rinnastaa ko tilit toisiinsa.

    2. ”Sijoitussäästötili” tai ”osakesäästötili” on turhaa nimipopulismia. Asian kuvaamiseksi riittää ”sijoitustili”, jonka sisällä saa olla osakkeita, verlkakirjoja, kiinteistöjä ja vaikka jalkapalloseuroja.

    3. ”Pienten osinkojen verottomuus tekisi pääomatuloistakin progressiivisen… Näin ollen verotuksen kokonaisprogressio siis kasvaisi. Se taas pahentaisi kannustinloukkuja entisestään.”

    Tuo kuulostaa näennäisongelmalta. Harva mieltää kannustinloukuksi sen, että saa ensimmäisen tonnin puhtaana käteen, mutta seuraavasta tonnista meneekin sitten vähän veroa. Parempi tietysti, jos niin tapahtuisi vasta seuraavasta kymppitonnista.

    4. ”Verotus ei saa muuttaa verovelvollisen valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa.”

    Tämä taas kuulostaa samanlaiselta paradoksilta kuin ”Sota ei saa muuttaa siviilien valintoja siitä, mitä ne olisivat ilman sotaa”. Ko veroutopia nimittäin ei toteudu niin kauan kuin on olemassa VML 28§. Se antaa verottajalle rajattoman vallan tulkita periaatteessa mikä tahansa rahan liikahdus veronkierroksi ja palauttaa se niinsanotusti ”oikeaan muotoon”. ”Oikea muoto” on verottajan mielestä aina se, josta koituvat verot ovat suurimmat.

    Niinpä sijoittajan valintoja määrää ensisijassa juuri verotus. Ei ole olemassa yhtäkään sijoitustilannetta, jossa verovaikutusta ei huomioitaisi, vieläpä ensisijaisena valintakriteerinä. Puhe sijoittamisesta ilman veroja on puhetta satulasta ilman hevosta.

    5. (Terho) ”..pienet osinkotulot listatuista pörssiyrityksistä pitää olla kokonaan verovapaita”

    Jos pääomatulojen kannustinloukku on ongelma, toinen vaihtoehto tuolle on, että esim alle 10 000 euron osinkoja per saaja kohdeltaisiin samoin kuin listaamattomista saatuja, jotka (oikein jakamalla) verotetaan vain 7,5%:n mukaan.

    6. ”Mutta oikeasti, miksi pitäisi suosia piensijoittajia? Kaikki sijoitukset ja sijoittajat ovat yhteiskunnan kannalta yhtä arvokkaita.”

    Nyt unohdat a) verotuksen ja b) demokratian. Tai oikeastaan niiden komplikaationa syntyneen ”verodemokratian”.
    Piensijoittajia suositaan, koska heitä on paljon ja jokaisella on vaaleissa yksi ääni. Yrityksillä, yhteiskunnalla, kansantaloudella tai järkevällä talouspolitiikalla ei ole yhtään ääntä. Ne eivät saa jakaa vaalipropagandaa tai osallistua Ylen vaaliväittelyyn eikä niiltä missään vaiheessa kysytä neuvoa, miten pieniä osinkotuloja pitäisi verottaa. Jos Juhana Vartiainen kertoo, miten pitäisi, hänet buuataan suohon, koska hän huutelee väärästä eli luokkavihollisen leiristä.

    Niinpä kulttuuriministeri Terho on tavallaan oikeassa puhuessaan pienosinkojen verottomuudesta arvovalintana: Kyse on populismin arvon valitsemisesta, koska vaalit, koska demokratia ja koska pienituloisten diktatuuri. Ministeri kuitenkin osoittaa poikkeuksellista kansalaisrohkeutta ja syyllistyy lähes vihapuheeseen mainitessaan ”köyhyyden periytymisen” ja kansakunnan ”rikkauden lisäämisen”, kun vaalipuheissa kaikki vaurastumiseen viittaava olisi visusti kätkettävä poliittisesti korrektin ”säästö”- tai ”tasa-arvo”-retoriikan alle.

  • Joonas sanoo:

    Salkunrakentajien joka jutun lopussa on tämän Bersteinin brainstormit, monologit ja kommentit. Tuntuu hällä riittävän asiantuntemusta ja aikaa aivan kaikkeen 😀 ei siinä mitään, perusta samalla energialla saman tien oma blogi ja jaa tietouttasi syvällisemmin siellä meille kiireellisimmille… t. huvittunut lukija

  • Työryhmähän ei esittänyt osakesäästötiliin osinkojen verottomuutta tilin sisällä https://www.hs.fi/talous/art-2000005667296.html

    Argumentti neutraalista verotuksesta on validi, mutta eihän verotus ole neutraali nytkään https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa-6599841

  • Ylös
    >