Varainsiirtovero vähentää muuttoja sekä maakuntien sisällä, että maakuntien välillä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.
Maaliskuussa 2013 varainsiirtovero nousi asunto-osakeyhtiöissä 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Omakotitalojen varainsiirtovero sen sijaan pysyi ennallaan 4,0 prosentissa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä varainsiirtoveron veropohjaa laajennettiin kattamaan asunnon myyntihinnan lisäksi osakkeisiin kuuluva yhtiölaina.
Varainsiirtoveroa on viime aikoina kritisoitu voimakkaasti. Esimerkiksi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan Jukka Malilan mukaan varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Malilan mukaan se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen. Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu”
Tietokirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara puolestaan pitää asuntoihin kohdistuva varainsiirtoveroa on eräänlaisena muuttoverona.
”Varainsiirtoveron huonoihin puoliin kuuluu, että se lukitsee ihmisiä asumaan väärin sijaitseviin ja väärän kokoisiin asuntoihin”, Soininvaara toteaa
VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tuore tutkimus tuottaa uutta tietoa asuntokauppojen varainsiirtoveron vaikutuksista Suomessa.
Tutkimuksessa verrattiin omakotiasujien ja osakeyhtiömuotoisissa asunnoissa asuvien omistusasujien muuttoalttiutta ennen ja jälkeen verouudistuksen. Hankkeessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen henkilötason kokonaisaineistoja vuosilta 2006–2015, varainsiirtoveroaineistoja sekä Kiinteistövälittäjien keskusliiton (KVKL) keräämää asuntokauppa-aineistoa.
Tutkimuksen mukaan veron takia kotitaloudet asuvat tilanteeseensa sopimattomissa asunnoissa. Veron kielteiset vaikutukset saattavat heijastua myös työmarkkinoiden toimintaan.
Varainsiirtoveron korotus vähensi osakehuoneistoissa asuvien omistusasujien muuttoja noin 4,3 prosentilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vero vähentää sekä työmarkkina-alueiden sisäisiä, että niiden välisiä muuttoja.
Varainsiirtoveron seurauksena kotitaloudet asuvat useammin tilanteeseensa nähden esimerkiksi kooltaan tai sijainniltaan sopimattomissa asunnoissa. Asuntokanta on veron takia tehottomassa käytössä, mikä vähentää hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan tämä on merkittävä, vaikkakin näkymätön varainsiirtoveron kustannus.
Varainsiirtovero on yleinen myös muissa maissa, ja kansainvälisten tutkimustulosten mukaan se vähentää kaupankäyntiä asuntomarkkinoilla. Varainsiirtoveron vaikutuksista asuntomarkkinoihin ja kotitalouksien liikkuvuuteen ei kuitenkaan ole aiemmin ollut käytettävissä kotimaista empiiristä tutkimustietoa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, että varainsiirtovero on ongelmallinen.
”Tutkimus vahvistaa sen käsityksen, joka minulla on ollutkin. Verolla on vaikutusta muuttohalukkuuteen, ja vaikutus oli ehkä vielä suurempi kuin mitä osasin ajatella”, Orpo sanoo STT:lle.
Silti Orpo ei lupaa, että se nopeasti poistettaisiin, koska liki miljardin kerääminen veropohjaan jostain muualta ei ole helppo tehtävä.
Tulos 1: Kaupantekoa aikaistettiin, jotta vältyttäisiin korkeammalta verolta. Mutta kauppamäärät jäivät pysyvästi alemmalle tasolle. 3/8 pic.twitter.com/AQlbXhObvd
— Tuukka Saarimaa (@tsaarimaa) 9. maaliskuuta 2018
Tulos 2: Sama näkyy muuttamisessa: koe- ja kontrolliryhmän muuttoalttius kehittyy hyvin samankaltaisesti ennen veromuutosta, mutta erkaantuu sen jälkeen. Veronkorotus pienensi muuttoalttiutta noin 4 prosentilla. 4/8 pic.twitter.com/P76pbMGUI8
— Tuukka Saarimaa (@tsaarimaa) 9. maaliskuuta 2018
Koko tutkimusraportti löytyy täältä.
