Valtion täysin omistama sijoitusyhtiö Solidium kertoi hankkineensa 3,3 prosenttia Nokian osakkeista noin 844 miljoonalla eurolla. Osakkeet on hankittu markkinoilta alkuvuoden aikana. Nokia muodostaa hankintojen jälkeen noin 11 prosenttia Solidiumin osakeomistuksista, joiden yhteisarvo on noin 8,4 miljardia euroa.
Solidiumista tuli näin selvästi suurin Nokian kotimainen omistaja.
Solidium on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka kertoo omistavansa vähemmistöosuuksia kansallisesti merkittävissä pörssinoteeratuissa yhtiöissä. Solidium on omistajana kahdessatoista pörssilistatussa yhtiössä, joissa kaikissa Solidium on vähemmistöomistajana. Sijoitusyhtiön sijoitusvarallisuuden arvo on peräti 9,0 miljardia euroa.
”Poliittisesti herkkä välikäsi”
Valtion sijoitusyhtiön ollessa kyseessä, herää välittömästi epäily siitä, kuinka vakavissaan yhtiö on tavoittelemassa sijoitussalkulle mahdollisimman hyvää tuottoa suhteessa riskiin. Valtionyhtiön taustalla häärivät poliitikot, joiden intressinä on painostaa yhtiötä johonkin muuhun kuin omistaja-arvon kasvattamiseen.
Tähän kiinnitti huomioita myös analyysitalo Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén Twitterissä.
”Solidiumin Nokia-ostossa taas hyvä kyseenalaistaa #Solidium tarve. Miksi tarvitaan poliittisesti herkkä välikäsi allokoimaan meidän rahoja pörssiin? Eikö tämän kotimaisen omistamisen voisi tehdä laajan kotitalouksien osakesäästämisen kautta?”, Vilén kysyy.
Solidiumin Nokia-ostossa taas hyvä kyseenalaistaa #Solidium tarve. Miksi tarvitaan poliittisesti herkkä välikäsi allokoimaan meidän rahoja pörssiin? Eikö tämän kotimaisen omistamisen voisi tehdä laajan kotitalouksien osakesäästämisen kautta? #kannusteet #vaurastuminen
— Sauli Vilén (@SauliVilen) 13. maaliskuuta 2018
”Jos Solidium olisi aidosti riippumaton, olisi sillä edellytykset tehdä ylituottoa. Nyt politiikka ohjaa liikaa (mm #Talvivaara case). Track record riippumattomuudesta viim 10v on valitettavan heikko”, Vilén jatkaa.
Jos Solidium olisi aidosti riippumaton, olisi sillä edellytykset tehdä ylituottoa. Nyt politiikka ohjaa liikaa (mm #Talvivaara case). Track record riippumattomuudesta viim 10v on valitettavan heikko.
— Sauli Vilén (@SauliVilen) 13. maaliskuuta 2018
Itse asiassa Solidiumin kirjattuihin periaatteisiin jo kuuluu muitakin tavoitteita kuin sijoitussalkun arvon kasvattaminen. Nettisivuillaan sijoitusyhtiö kuvailee toimintaansa näin:
Solidiumin tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta yhtiöissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa arvoa. Solidium toimii markkinaehtoisesti ja sijoituspäätöksiä tehdään vain taloudellisten edellytysten täyttyessä. Visiomme on, että omistusyhtiömme menestyvät verrokkiyhtiöitään paremmin.
Huomio kiinnittyy kohtaan ”vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta yhtiöissä”. Se on jo siis jotain muuta kuin tuoton tavoittelua.
Miksi ihmeessä pörssiyhtiöissä pitäisi olla vahva ja vakaa kotimainen omistus? Mitä lisäarvoa veronmaksajille tai pörssiyhtiöille syntyy siitä, että omistus on nimenomaan kotimaista?
Tässä kohdin varoituskellot soivat. Tukeeko Solidium kotimaista omistusta siksi, että voidaan vaikuttaa pörssiyhtiöiden tuotantolaitosten sijaintipäätöksiin? Tai haluaako Solidium estää pörssiyhtiöiden henkilöstön vähennyksiä silloin, kun ne ovat kilpailukyvyn säilyttämisen vuoksi välttämättömiä?
Ei Solidium tietenkään Nokiassa tällaista valtaa pysty käyttämään, mutta esimerkiksi Outokummussa yhtiön omistusosuus on lähes 23 prosenttia.
On aina vaarallista, jos pörssiyhtiöön syntyy muitakin päämääriä kuin omistaja-arvon kasvattaminen. Kovassa kansainvälisessä kilpailussa kaikenlaiset ”piiloagendat” tuhoavat pahimmassa tapauksessa yhtiön kilpailukyvyn ja sijoittajien pääomat.
Jo Solidiumin sijoitus Talvivaaraan herätti epäilyn, että yhtiöllä on muitakin intressejä kuin sijoitustuotto. Valtio yritti Solidiumin kautta tekohengittää liiketoimintaa, jolla ei ollut mitään onnistumisen edellyksiä.
Kuuluuko pörssisijoittaminen yhteiskunnan tehtäviin?
Solidiumin sijoitussalkun menestys on tähän asti ollut kohtuullista – siis vain kohtuullista. Kaikkien sijoitusten viiden vuoden keskimääräinen vuosituotto vuosina 2013 – 2017 on ollut 12,8 prosenttia ja osakeomistusten tuotto 13,5 prosenttia. Kaikki sijoitukset sisältävät osakeomistusten lisäksi myös rahamarkkinasijoituksia.
Vaikka sijoitusyhtiön osakesalkun vuosituotto on selvästi yli historiallisen pitkän aikavälin osakeindeksin tuoton yläpuolella, ei yhtiön menestys silti ole erityisen mairittelevaa.
Esimerkiksi Seligsonin Helsingin pörssiin sijoittavan passiivisen indeksirahaston keskimääräinen vuosituotto samalla ajanjaksolla on ollut yli 17 prosenttia. Vertailuindeksin tuottokin on ollut keskimäärin 16,7 prosenttia. Tuotto suhteessa riskiin on vieläkin kehnompi vertailuindeksiin verrattuna, koska Solidiumin salkun volatiliteetti on suurempi kuin vertailuindeksin.
Solidiumin sijoitukset ovat siis tarjonneet alituottoa, eivät ylituottoa. Aktiivista salkunhoitoa harjoittavalta sijoitusyhtiöltä voidaan aina vaatia riskikorjattua ylituottoa suhteessa vertailuindeksiin. Jos ylituottoa ei tule, on sijoitusyhtiö epäonnistunut tuloksissaan.
Yhtiö siis sijoittaa meidän veronmaksajien varoja etupäässä suomalaisiin pörssiyhtiöihin indeksirahastoa kehnommalla tuottohistorialla. Ilman Solidiumin olemassaoloa tuo pääoma olisi voinut jäädä veronmaksajien omiin taskuihin. Tällöin veronmaksajat olisivat voineet itse päättää miten varojaan sijoittavat, jos sijoittavat. Nyt sen tekee veronmaksajien puolesta valtion sijoitusyhtiö.
Näitä verovaroja ei siis käytetä mihinkään sellaiseen, minkä ajatellaan olevan julkisen sektorin tehtävä. Veronmaksajien varoilla ei tueta vähäosaisia, ei rahoiteta julkisia palveluja, eikä ylläpidetä tieverkkoja. Solidium vain sijoittaa meidän puolestamme.
Lisäksi Solidiumin toiminta on myös piilevää tulonjakoa.
Koska Solidium saa pääomansa veronmaksajilta, rahoittavat sen toimintaa ennen kaikkea hyväosaiset. Tämä siksi että hyväosaiset maksavat tuloverotuksen progression kautta korkeampaa tuloveroa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Lisäksi hyväosaiset rahoittavat arvonlisäveron kautta valtion toimintaa kulutuksena enemmän kuin vähäosaiset.
Kuitenkin Solidiumin toteutuneet voitot jakautuvat lopulta esimerkiksi tulonsiirtoina etupäässä vähäosaisille. Eli: ne jotka Solidiumin sijoitukset rahoittavat, eivät pääse nauttimaan sijoitusten tuotoista.
Ei vaikuta kovin reilulta.
