Yhdysvaltojen liittovaltion budjetin alijäämä on nousemassa ennätykselliseen 1000 miljardiin dollariin. Tällä voi olla kohtalokkaita seurauksia.
Yhdysvaltojen budjettialijäämä on noussut hurjasti 2000-luvulla. Vielä vuonna 2000 budjetti oli ylijäämäinen, mutta sen jälkeen alijäämä on laskenut yli 500 miljardiin dollariin. Finanssikriisin syövereissä vuonna 2009 alijäämä kävi väliaikaisesti jopa lähellä 1500 miljardia.
Budjettialijäämät ovat tietenkin myös nostaneet liittovaltion velkataakkaa.
Ronald Reaganin aloittaessa Yhdysvaltojen presidenttinä vuonna 1980, maalla oli velkaa 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen on velkataakka paisunut rajusti, ja nyt velan määrä on ylittänyt 20 biljoonan eli 20 000 miljardin dollarin rajapyykin. Suhteessa bkt:een velkaa on jo selvästi yli 100 prosenttia.
Donald Trumpin presidenttikaudella liittovaltion velka on jatkanut kasvuaan.
Maa joutuu kuluttamaan yhä suurempia summia maan ikääntyvään väestöön. Viime keväänä kongressin budjettivirasto arvioi, että velan osuus bruttokansantuotteesta tulisi nousemaan 150 prosenttiin vuoteen 2047 mennessä, mikäli nykyisiin lakeihin ei tehdä merkittäviä muutoksia.
Yhdysvaltojen ongelmat näkyvät myös budjettialijäämissä. Kongressin budjettivirasto ennustaa, että alijäämä tulee nousemaan 1000 miljardiin vuoteen 2020 mennessä ja vuonna 2028 alijäämä on jo 2000 miljardia.
Budjettiviraston mukaan huolestuttavaa on myös se, että tässä vaiheessa suhdannesykliä budjetti on alijäämäinen.
”Normaalisti tällainen ongelmallinen fiskaalinen tilanne on väliaikainen seuraus taloudellisesta taantumasta. Tällä kertaa kuitenkin ääretön valtion velan kasvu tapahtuu talouskasvun aikana, jolloin normaalisti velka (suhteessa talouden kokoon) ei nouse tai se laskee”, toteavat Bipartisan Policy Centerin Shai Abbas, Tim Shaw ja Jack Rametta analyysissaan.
Markkinoilla USA:n paheneva budjettialijäämä ei vielä näytä hermostuttavan sijoittajia. USA:n 10 vuoden velkakirjan korko on yhä alle kolme prosenttia.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua.
Bipartisan Policy Center listaa kolme syytä huoleen Yhdysvaltojen kasvavan budjettialijäämän johdosta.
Ensinnäkin nopeasti kasvava liittovaltion velka tulee jarruttamaan talouskasvua aikanaan ja se saattaa johtaa myös liittovaltion rahoituskriisiin, jos lainanantajat menettävät luottamuksensa USA:n lainanmaksukykyyn. Tämä johtaisi markkinoilla myös valtiolainojen korkojen nousuun.
Nopeasti kasvava velka rajoittaa myös hallinnon mahdollisuuksia reagoida tehokkaasti hätätilanteisiin, esimerkiksi taantumiin, sotatilanteisiin tai luonnonkatastrofeihin.
Liittovaltion velan kasvu ja korkotason nousu nostavat korkomenoja eksponentiaalisesti. Tällöin liittovaltion menoista yhä suurempi osa menee korkomenoihin.
Trump on minun elinaikana ensimmäinen USAn presidentti, joka yrittää oikeasti saada alijäämän kääntymään. Miksi Obamaa asia ei vaikuttanut kiinnostavan?
Ei kiinnostanut Obamaa, mutta ei kyllä liioin Trumpiakaan. Trumpin julkistama budjettiesitys on vahvasti alijäämäinen.
Obaman linjaa voi jossain määrin puolustella sillä, että velka lisääntyi finanssikriisissä, jolloin jo julkisen talouden automatiikka lisäsi velkaa ilman elvytyspolitiikkaakin. Tosin Obaman myös elvytti kriisin joutunutta taloutta velalla.
Trumpin linja on vieläkin vaarallisempaa. Hän on lisäämässä velkataakkaa vahvan noususuhdanteen aikana.
Trump ei siis missään nimessä yritä saada alijäämää hallintaan. Sen sijaan Bill Clinton ei vain yrittänyt, vaan myös sai julkisen talouden hallintaan. Hänen kaudellaan tehtiin ylijäämäisiä budjetteja. Clinton on aikoa presidentti viimeisten vajaan 40 vuoden aikana, joka on sen tehnyt.
Kannattaa kuunnella P. Deryngin ajatukset aiheesta Pynin tuoreesta video esityksestä (noin 1h20min kohdasta).
Trumpin verouudistus syö verotuloja merkittävästi, joten se on omiaan kasvattamaan valtion velkataakkaa.
Siis hetkonen, Obamahan oli 2009 – 2017 pressana. Niin tuolla perusteella kun katsoo kuvaajaa niin ekalla kaudella velkaa saatiin vähennettyä, toisella nyt ei niinkään. Myös Bush velkannutti jenkkilää rankalla kädellä. Tuntuupa että aina kun Republikaani on puikoissa niin velkataakka kasvaa ja hommat menee peetä, niin tulee käymään myös Trumpin kanssa.
Siis velkaahan on lisättty koko 2000 luku Obaman aikana jopa enemmän, esim 2008-2010, lueppa kaaviota oikein 😁
Eikös Trumpilla ole kuitenkin yritystä kääntää vaihtotase paremmaksi? Kiina ja Saksa ovat pahimpia ylijäämä maita ja USA taas alijäämäinen. Näihin asioihin Trump ollut halukas puuttumaan.
Halu ja teot on kaksi eri asiaa.
Verohelpotukset ja lisävelanotto ei huuda sitä että alijäämän haluaa korjata vaikka kuinka sitä toistelee pressitilaisuuksissa.
Jep. Aika näyttää kuinka käy.