Kiina on asettanut vastatullit Yhdysvalloille.
Kiina on määrännyt uhkaamansa tuontitullit 128 amerikkalaisele tuotteelle, kertovat uutistoimistot uutisoivat muun muassa BBC ja Bloomberg. Tullit koskevat tuotteita joiden arvo on noin kolme miljardia. Tullit kohdistuvat muun muassa sianlihaan, hedelmiin, alumiiniromuun ja viineihin.
Kiinan mukaan se haluaa vastatulleillaan suojella omia etujaan sekä tasapainoa Yhdysvaltojen tullien aiheuttamia menetyksiä vastaan.
Yhdysvaltojen presidentti ilmoitti maaliskuun alussa asettavansa ensi viikosta alkaen maahan tuodulle teräkselle 25 prosentin ja alumiinille 10 prosentin tullimaksut. Tullien piti koskettaa Kiinan ohella muun muassa Euroopan unionia. Myöhemmin Yhdysvallat kuitenkin ilmoitti, että Euroopan unionia sekä useita muita maita koskevat tuontitullit jäädytetään toukokuun alkuun asti.
Lisäksi Trump ilmoitti maaliskuun loppupuolella aikovansa määrätä Kiinasta tuotaville tuotteille tulleja kymmenien miljardien dollarien edestä. Nämä tullit olisi määrä kohdistaa aloille, joilla Kiina on amerikkalaisten mielestä pyrkinyt hankkimaan epäreilua kilpailuetua. Tällaisia aloja ovat korkean teknologian alat, kuten robotiikka, lentokone- ja raideliikenneteollisuus sekä sähköajoneuvot.
Donald Trump on usein arvostellut erityisesti Kiinaa, koska maa harjoittaa Trumpin mukaan teräksen ylituotantoa ja dumppaa hintoja USA:n markkinoilla. Tosin Kiina on vasta 11. suurin teräksen viejä Yhdysvaltoihin.
Kiina ilmoitti Trumpin tuontitullien astuttua voimaan, että se antaa ”tarkoituksenmukaisen ja välttämättömän” vastauksen Yhdysvalloille, jos maa ottaa käyttöön uhkaamansa tullimaksut. Tosin Kiinan mielestä kauppasota tulee viime kädessä kalliiksi kaikille osapuolille.
Pellervon taloustutkimus arvioi, että yksittäiset Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit vahingoittaisivat eniten Yhdysvaltojen omaa taloutta, eikä niillä ole suurta vaikutusta maailmantalouden kasvuun. Mutta mikäli muut maat alkavat vastatoimena korottaa omia tullejaan, vaikutukset näkyisivät maailmallakin.
”Välittöminä vaikutuksina nähtäisiin maailmankaupan kasvun hiipuminen ja investointien väheneminen. Tuotteiden hintojen nousun myötä myös kulutuksen kasvu hidastuisi. Maailmantalouden nousukausi lopahtaisi siihen.”
Analyysitalo Inderesin ekonomisti Marianne Palmu arvioi, että riskinä on nyt etenkin se, että tullikierre eskaloituu ja yhä useampi hyödykeryhmä joutuu protektionismin piiriin.
”Koska kyse on kahdesta maailman suurimmasta taloudesta, kauppasodan eskaloituminen vaikuttaisi koko maailmankaupan avoimuuteen ja tätä kautta maailmantalouden kasvunäkymiin. Vielä toistaiseksi uusien tullien piirissä oleva hyödykevalikoima ei ole kovin laaja (USA:n Kiinaa vastaan asettamissa tulleissa hyödykkeiden arvo 60 miljardia dollaria, kun Kiinan vienti USA:an 2017 oli yli 500 miljardia dollaria), mutta todellinen lopputulema riippuu jatkotoimista. Jatkotoimia on kuitenkin vaikea etukäteen arvioida, sillä USA:n nykypolitiikka on tunnettua arvaamattomuudestaan, ja erilaisia riskiskenaarioita hinnoitellaan nyt markkinoilla”, Palmu toteaa.
Maailmankaupan kohonneet riskit ajoittuvat Palmun mukaan huonosti, sillä myös kohonnut korkotaso on aiheuttanut epävarmuutta osakemarkkinalla.
