Kassavirta-analyysiin perustuva osakkeen arvonmääritys ei vaikuta olevan niin virheetöntä kuin sen toivoisi olevan.
Kassavirta-analyysi on paljon käytetty menetelmä osakkeiden arvonmäärityksessä.
Yritykselle kuuluvat kassavirrat lasketaan ja niiden arvo summataan tähän päivään. Summaus tähän päivään tapahtuu niin sanotun diskonttauksen kautta. Perusajatuksena on, että euro tänään on arvokkaampi kuin euro huomenna. Kassavirtojen päälle vielä lasketaan varat ja velat ja näin saadaan arvioitua osakkeen oikea arvo.
Jeremiah Green, John RM Hand ja Frank Zhang ovat Review of Accounting Studies -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan tutkineet välittäjien tekemiä kassavirta-analyysiin perustuvia osakeanalyysejä vuosilta 2012 ja 2013. Analyysejä oli tutkittavana 120 kappaletta.
Tulokset ovat yllättäviä. Tutkijoiden mukaan analyytikot tekevät keskimäärin noin kolme asiavirhettä yhtä analyysiä kohden.
Tämän lisäksi osakeanalyysit sisälsivät keskimäärin neljä kyseenalaista tulkintoja taloudellisesta tilanteesta. Yhteensä virheitä on siis keskimäärin seitsemän kappaletta analyysiä kohden.
Virheiden suuruudeksi tutkijat laskivat haarukan väliltä miinus kaksi ja 14 prosenttia virhettä kohden. Tämä määrä voi kuulostaa hurjalta, mutta osakkeen hintaa määrittäessä joutuu tekemään sen verran monta olettamaa, että tulos harvoin on muutenkaan täysin ”oikea”.
Tutkijat päättelevät, että yksi syy virheiden korkeaan määrään, löytyy palkkioperusteista. Analyytikoita ei suoraan palkita siitä, että heidän analyysinsä olisivat teoriassa täysin oikeassa.
