SP:n mukaan pohjoismaisen rahoitusjärjestelmän ja maiden julkisten talouksien riskinkantokyky on pysynyt hyvänä. Mailla on kuitenkin samoja rakenteellisia haavoittuvuuksia, kuten suuri ja keskittynyt pankkisektori, kotitalouksien huomattava velkaantuneisuus, asuntolainojen laaja merkitys rahoitusjärjestelmässä sekä pankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta.
Ruotsin kiinteistömarkkinoiden ylikuumentuminen sekä kotitalouksien suuri ja kasvava velkaantuneisuus ovat huolestuttaneet Ruotsissa jo pitkään.
”Ruotsi oli Suomen ja Tanskan ohella yksi kahdeksasta maasta, joille Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi marraskuussa 2016 varoituksen asuntomarkkinoihin liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista. Syksyllä 2017 Ruotsin pitkään jatkunut asuntojen hintojen nousu katkesi ja hinnat alkoivat laskea. Tämä on lisännyt huolta odotettua voimakkaammasta hintojen alasuuntaisesta korjausliikkeestä ja sen vaikutuksista Pohjoismaiden rahoitusvakauteen”, toteavat Suomen Pankin vanhemmat ekonomistit Kimmo Koskinen, Helinä Laakkonen, Hanna Putkuri sekä Eero Tölö.
Ekonomistien mukaan pohjoismaat ovat pieniä, viennistä riippuvaisia talouksia, joilla on integroitunut rahoitusjärjestelmä.
”Vaikka pohjoismaiset valtiot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat kansainvälisesti verrattuna vakavaraisia, Pohjoismaita yhdistävät samat rahoitusvakauden haavoittuvuudet. Näitä ovat suuri ja keskittynyt pankkisektori, kotitalouksien velkaantuneisuus, asuntolainojen laaja merkitys rahoitusjärjestelmässä sekä pankkien riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta.”
Pohjoismaisen rahoitussektorin haavoittuvuutta lisää SP:n ekonomistien mielestä myös se, että pankki- ja vakuutussektorilla on vahvoja keskinäisiä kytköksiä sekä omistusten että sijoitusten, erityisesti katettujen joukkovelkakirjalainojen ja osakemarkkinoiden, kautta. Keskinäisiä riippuvuuksia on sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.
Mahdolliset sokit kulkeutuvat taloudellisten ja rahoitusjärjestelmän kytkösten välityksellä nopeasti Pohjoismaissa maasta toiseen.
”Ruotsi on muille Pohjoismaille tärkeä ulkomaankauppakumppani, joten Ruotsin talouskasvun hidastuminen heijastuisi todennäköisesti myös muihin Pohjoismaihin. Lisäksi riskien toteutumisesta johtuva rahoitusolojen kiristyminen Ruotsissa kiristäisi todennäköisesti myös muiden Pohjoismaiden rahoitusoloja, kun pohjoismaiset pankkikonsernit tiukentaisivat luotonantoaan ja Pohjoismaihin kohdistuvat riskilisät kasvaisivat rahoitusmarkkinoilla”, ekonomistit toteavat.
Asuntojen hinnat alkoivat laskea Ruotsissa syksyllä 2017. Kerrostaloasuntojen reaalihinnat olivat vuoden 2017 lopussa Tukholmassa keskimäärin noin 12 prosenttia alhaisemmat kuin kalleimmillaan elokuussa 2017 ja koko maassa 11 prosenttia.
Ekonomistien mukaan epävarmuus Ruotsin asuntomarkkinoilla jatkuu tavanomaista suurempana. Vuodenvaihteen molemmin puolin suurempi osa ruotsalaisista (noin 40 %) odotti asuntojen hintojen laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana ja pienempi osa (runsaat 30 %) nousevan.
Kuva: Asuntojen reaalihintojen kehitys Ruotsin suurimmissa kaupungeissa.
