Kumppaniblogit

Sijoittajan ilmainen lounas

Sijoittamiseen kuuluu aina riskiä ja sanotaankin, että tuotto on palkka, joka maksetaan sijoittajalle riskin kantamisesta. Riskiä voidaan kuitenkin hillitä toimimalla fiksusti sijoituskohteiden valinnassa, ostamisessa ja salkun rakentamisessa.

Salkun laajoja tappioita, voidaan välttää sijoittamalla useisiin eri sijoituskohteisiin ja omaisuusluokkiin. Taitavasti ja laajasti hajautettu salkku tarjoaa loistavan tuotto-riski-suhteen ja auttaa sijoittajaa vaurastumaan fiksusti. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda kuvaa hajauttamisen perus osa-alueista.

Hajauttamisesta puhutaan yleensä sijoittamisen ainoana ilmaisena lounaana. Hajautusta voidaan toteuttaa sijoittamalla eri tavoin käyttäytyviin omaisuusluokkiin ja/tai ostamalla kohdetta useissa erissä. Eri kohteisiin hajauttamisen tarkoituksena on yleensä vähentää koko portfolion riskiä. Riski alenee, koska salkku ei ole riippuvainen vain yhden kohteen arvonkehityksestä. Hajautusta voidaan tehdä täysin erilaisten omaisuusluokkien kesken, joiden arvonkehitys riippuu eri asioista tai vain sitä hajautusta voidaan toteuttaa yhden omaisuusluokan sisällä, kuten osakkeiden.

Kohteiden valinnassa on muistettava myös niiden realisoitavuus, eikä salkkuun kannata ottaa vain heikosti realisoitavia sijoituksia. Kun sijoitukset on hajautettu laajasti eri kohteisiin, niin yksittäisen kohteen arvonvaihtelu, tai jopa konkurssi, ei vaikuta huomattavasti kokonaisuuteen.

Hajauttamisessa on otettava huomioon eri omaisuusluokkien ominaisuuksien lisäksi myös niiden korrelointi keskenään. Eri omaisuusluokat käyttäytyvät luonteensa ja riskisyytensä takia eri tavoin. Esimerkiksi korosijoitukset eivät heilahtele yhtä paljon kuin osakkeet. Niiden tuotto on yleensä myös heikompaa. Korkoinstrumenteissa voidaan hajauttaa pitkien ja lyhyiden korkojen välillä.

Salkku voidaan rakentaa myös pelkästään osakkeista. Tällöin hajautus tehdään yhtiöiden tai rahastojen avulla. Tällainen salkku voi olla hyvin hajautettu, jos hajautusta mitataan eri yhtiöiden välisellä korreloinnilla. Nyrkkisääntönä hajautukseen on sijoittaa n. 5-10 eri yhtiöön. Nämä yhtiöt tulisivat mielellään olla eri toimialoilta, jotta korrelointi olisi mahdollisimman pieni. Esimerkiksi korkojen nousu hyödyttää pankkeja, kun ne pystyvät hinnoittelemaa ydinliiketoimintaansa eli lainanmyöntämistä paremmin. Lainakulujen nousu taas tuo vahvasti vivutetulle yhtiölle lisää kustannuksia. Vahvaa velkavipua käyttävät esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiöt. Korkojen nousu voi myös laskea asuntojen hintoja. Pankkien ja kiinteistösijoitusyhtiöiden korrelointi voisi siis periaatteessa olla -1, jos asiaa tarkastelee ainoastaan yksinkertaisesti tältä kantilta. Yhtiöitä voidaan jaotella toimialan lisäksi myös mm. niiden kasvun ja koon perusteella.

Ennustaminen ja ajoittaminen on vaikeaa ja siksi on riskisempää sijoittaa kerralla suurta summaa yhteen kohteeseen. Ostot kannattaakin hajauttaa useaan ennalta määrättyyn ostokertaan. Ajallista hajauttamista voidaan toteuttaa eri pituisilla ja suuruisilla osto-ohjelmilla. Osakkeisiin sijoittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että kulut olisivat max 1% per ostokerta. Sen sijaan rahastoihin voi sijoittaa jo muutaman kympin kuukausisäästöllä.

Korko- ja osakesijoitusten lisäksi sijoitusportfolioon voi kuulua kiinteää omaisuutta, joko täysin omina kohteina tai rahastojen kautta. Kiinteä omaisuus käyttäytyy täysin eri lailla, kuin osakkeiden ja korkojen kaltaiset omaisuusluokat. Kiinteä omaisuus on yleensä pysyvämpää ja sen arvoa ei määritellä päivittäin. Lisäksi sen tuotot muodostuvat yleensä muusta kuin kohteen myynnistä. Kiinteää omaisuutta ei voi realisoida yhtä helposti, kuin vaikkapa osakkeita, ja se on yksi hajauttamisen kannalta huomioitava seikka. Kiinteän omaisuuden hankkimista voidaan myös vivuttaa huomattavasti voimakkaammin kuin esimerkiksi osakkeiden. Sijoitusportfoliota on järkevää hajauttaa kiinteään omaisuuteen ja rahastojen kautta se on nykyään kaikkien ulottuvilla. Kiinteän omaisuuden rahastoissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka rahaston arvo muodostetaan. Toivon mukaan se kostuu myös oikeasta kassavirrasta.

Suomi on pieni markkina-alue ja maana hyvin vientivetoinen. Reunamarkkinana pääomat lähtevät yleensä Suomalaisosakkeista ensimmäisenä ja vientivetoisuuden takia se on erittäin riippuvainen globaalista talouskehityksestä. Muun muassa sen takia onkin hyvä hajauttaa sijoituksiaan globaalisti. Hajautusta saa aikaiseksi sijoittamalla maailmanlaajuisesti toimiviin Suomalaisiin yrityksiin, mutta tällöin markkinariski jää. Markkinariskiä saadaan hajautetuksi sijoittamalla myös ulkomaisiin yhtiöihin eri maanosiin joko suoraan tai rahastojen kautta. Hajautusta kannattaa hakea myös kehittyviltä markkinoilta, jotka käyttäytyvät hyvin eri tavoin, kuin kehittyneet markkinat. Niiden talous saa tukea väestön kehityksestä ja vaurastumisesta. Kun länsimaissa väestö ikääntyy, niin kehittyvissä maissa tilanne on päinvastainen. Se on yksi vahva megatrendi, jota sijoittaja voi hyödyntää.

Oman sijoitusportfolion hajauttaminen ja rakentaminen ei tapahdu välittömästi. Kaikkia omaisuusluokkia ei ole viisasta hankkia samalla kertaa. Hajautettu portfolio on aluksi tavoitetila. Alusta pitäen on kuitenkin pyrittävä seuraamaan tavoitetta ja hajautettava portfoliota järkevästi sen hetkisen tilanteen mukaan. Painotuksia voidaan muuttaa myöhemmin, kun eri omaisuusluokkia alkaa ilmestymään portfolioon ja sijoitukset kehittyvät eri tavoin.

Hajauttamisesta on monia hyötyjä. Se auttaa tehokkaasti riskien hallinnassa. Kun sijoitusportfolio sisältää erilaisia kohteita, niin sen tuotto-riski-suhde on yleensä parempi. Hajauttamisella voidaan vaikuttaa myös salkun volatiliteettiin ja siten sijoitushorisonttiin. Tasaisemmin kehittyvä portfolio mahdollistaa helpomman realisoitavuuden. Hajauttamiseen vaikuttavat tuotto- ja riskitavoitteet, joten se on oleellinen osa sijoitussuunnitelmaa ja kuuluu siihen jo alusta asti.

Hajauttaminen on kaikkein vaivattominta tehdä rahastojen avulla. Niiden avulla voidaan sijoittaa vaivattomasti eri maanosiin ja yhtiöihin. Jopa sellaisiin, joihin muuten ei olisi pääsyä tavallisella sijoittajalla. Rahastoilla on myös korkosijoituksissa etuja suuruutensa vuoksi. Esimerkiksi yritysten joukkovelkakirjoihin ei yksityissijoittaja pääse helposti käsiksi, koska vähimmäismäärä sijoitukselle on usein vähintään kymppitonneja. Rahastojen avulla näihin pääsee myös tavallinen sijoittaja laajasti käsiksi. Rahastojen salkunhoitajat huolehtivat hajautuksesta ja painotuksista, joten sijoittajan tarvitsee keskittyä vain säästämiseen. Ajallinen hajauttaminen taas tapahtuu kuin itsestään kuukausisäästämisellä. Jokainen voi siis valita itselleen sopivan tavan hajauttaa salkkuaan, sillä vaihtoehtoja on kaikille.

Artikkeli on julkaistu alun perin LinkedIn:ssä 19.4.2018.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös