Viski on kalleimpia alkoholijuomia, mitä Alkon hyllyltä löytyy. Voisiko tähän luksus-luokan juomaan sijoittaminen olla kannattavaa?
Viski on kuninkuusluokan alkoholijuoma, jonka valmistamiseen menee aikaa.
Viski kypsytetään käytetyissä tammitynnyreissä. Kypsennyksen aikana alkoholia haihtuu niin sanotun enkeliosuuden myötä 0,5 – 2,0 prosenttia vuodessa. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta hyvä viski on 12 vuotta vanhaa, jolloin myös hävikki alkaa vaikuttamaan tuotteen hintaan.
Vodka on viskiä halvempaa, mutta sitä on myös halvempi valmistaa. Tisle voidaan suoraan laimentaa vedellä ja pullottaa. Vodka on siis alemman jalostusasteen tuote, ja tämä myös selittää vodkan alempaa hintaa.
Tähän päälle tulee vielä merkittävät säilytyskustannukset. Viskiä valmistavan yrityksen taseesta merkittävä osa onkin varastoissa kiinni ja varaston kierto on hidasta.
Luksustuotteiden hinta ei määräydy kustannusperusteisesti
Vaikka viski on kallista tuottaa, on hyvä muistaa, että luksustuotteiden hinta ei määräydy kustannusperusteisesti.
Luksusluokan tuote ei ole kulutustatavaraa, vaan se täyttää kuluttajan korkeamman asteen tarpeita.
Perfektionisti hakee täydellistä makua ja tuotteesta saatava nautinto täyttää hedonismin tarvetta. Viskiin voidaan myös liittää sosiaalinen merkki, viskimies kun kuuluu valikoituun sosiaaliseen ryhmään.
Rajatun erän kautta saadaan luotua ainutlaatuinen tuote. Ainutlaatuisuuden kautta voidaan asiakkaalle tarjota mahdollisuus erottautua sosiaalisesti. Jos käsissä on haluttu tuote, johon ainoastaan harvoilla ja valituilla on pääsy, niin lisäähän se nyt kuluttajan kokemaa arvoa.
Ainutlaatuisuutensa takia myös luksustuotteiden markkinointi ja luksusta myyvien yritysten strategia eroaa perinteisestä toimintatavasta. Esimerkiksi lisääntyneeseen kysyntään ei reagoida tuotantoa nostamalla, synergiaetuja ei tavoitella, tehtaita ei siirrellä kustannustehokkuuden mukaan, ja tuotteeseen ostamisesta tehdään hankalaa. Ulkomailla viskin ostamisesta voidaan tehdä hankalaa esimerkiksi arvonnan avulla. Arvan voittaja saa ostaa erikoisviskin, muut eivät.
Tämän takia yrityksen kustannustehokkuus ei tulisi olla viskisijoittajan ensimmäisenä tavoitteena.
Viskissä on sijoituskohteena hyvät puolensa
Jos otetaan pullo maustamatonta vodkaa ja aletaan vertailla eri merkkejä keskenään, on tuotteissa varmaan vivahde-eroja, mutta itse perustuote on lähtökohtaisesti sama eli etanolia ja vettä.
Tällöin brändäyksellä ja mielikuvilla on erittäin iso merkitys eikä pieneen tuottajaan kannata välttämättä lähteä mukaan.
Viski on kuitenkin aidosti erilaistettavissa oleva tuote. Siihen voi lisätä savua, tai sitten ei ja savuisuuden määrää voi myös säädellä.
Viskiä voidaan pitää yhdessä tai useammassa tynnyrissä ja myös tynnyreissä on valinnanvaraa. Viskiä ennen tynnyrissä on voinut olla sherryä, viiniä tai bourbonia ja kustakin tynnyrityypistä tulee juomaan omat makuarominsa.
Kaksi eri viskiä eroaa siis aidosti toisistaan: niin maultaan kuin prosessiltaan.
Viskiä valmistavaan yritykseen sijoittaminen
Altia tunnetaan lähinnä vodkan valmistajana, joten viskin mahdollisuuksia hakevan sijoittajan ei Altiaan kannata sijoittaa.
Brittiläinen Diageo on maailman isoin viskin tuottaja. Diageo on tehnyt 12 skottilaisesta tislaamokäyntikohteistaan varsinaisen hittituotteen matkailun alalla. Tislaamoilla kävijöiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa lähes sata prosenttia yli 440 000 kävijään.
Kyseessä ei ole pelkästään mielenkiintoinen detalji, vaan se kertoo myös Diageon brändäyksen voimasta. Matkailija viettää helposti brändien parissa useita päiviä. Se kuulostaa alkuun siltä, että pienemmän toimijan on hankala lähteä koittamaan onneaan.
Onhan siinä sekin, että uusi tuottaja pääsee maistamaan valmista tuotetta vasta useamman vuoden päästä. Ja päästääkseen selville onko viski oikeasti hyvää tulisi sitä odottaa se 12 vuotta.
Suomalaiset pienpanimot ovat kuitenkin yrittäneet ja onnistuneet laajentamaan viskin maailmaan.
Teerenpeli on viskeillään voittanut World Whisky Awards -palkintoja ja se on myös laajentanut tislaustuotantoaan kattamaan 100 000 litraa väkevää vuodessa. Kyrö tuottaa viskiä rukiista ja vasta vuonna 2015 perustettu Tornion Panimostaan tunnettu Sangen on jo laittanut ensimmäiset viskinsä kypsymään.
Kaikissa edellä mainituissa esimerkeissä sijoittaja tulee ostaneeksi muutakin kuin viskiä. Diageon tapauksessa salkkuun kolahtaa yli 200 brändiä ja vähän jokaista tuoteluokkaa.
Suomalaisista pienpanimoista löytyy niistäkin useaa eri juomaa, mutta kyseessä on jo huomattavasti kohdennetumpi sijoitus. Sitä paitsi sijoittaja saa salkkuunsa muutakin mielenkiintoista. Kyrö tunnetaan ruispohjaisesta ginistään, ja Sangenin Tornion Panimo alkaa käyttämään sokeriruokoa valmistaakseen siitä omaa rommiaan.
Pienpanimokategoriaa ei saa pörssistä, mutta ne käyttävät usein joukkorahoitusalustoja joiden kautta osakkeita pääsee ostamaan. Ihan soittamalla tai sähköpostin kautta kysymällä voi tiedustella mikä on tilanne kunkin yrityksen kohdalla ja koska uusia rahoituskierroksia olisi tuloillaan.
Sijoittaminen itse juomaan
Koskenkorvaa ajatellessa ei heti tule mieleen, että alkoholin ostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Viskin kohdalla tilanne on kuitenkin mielenkiintoinen.
Viskeistä löytyy harvinaisia pulloja ja 1000 harvinaisimman pullon avulla saadaan rakennettua indeksi, joka seuraa näiden pullojen hintaa. Arvonkehitys on ollut hurjaa.
Luontaisesti suurta arvonkehitystä on lähdetty myös tuotteistamaan ja kenenpä muidenkaan kuin ruotsalaisten toimesta. Single Malt Whisky Fund ei osta osakkeita, vaan sitä itseään, eli harvinaista ja korkealaatuista viskiä.
Jos viskiin haluaa sijoittaa suoraan, suosittelee Fortune panostamaan isojen ja tunnettujen tuottajien erikoiseriin. Selvää on myös se, että jatkuvasti saatavilla olevan tuotteen hinta ei tule nousemaan yhtään mihinkään.
Toisin kuin viinissä, ei viskin valmistusvuodella ole suurtakaan merkitystä, sillä pullotuksen jälkeen viski ei enää kypsy. Hinnan siis määrittää tuotteen harvinaisuus ja tislaamon maine sekä status viskifanien silmissä. Muita hinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä ovat pakkaus, hype sekä viskistä tehdyt arvostelut.
Viskin hinta voi nousta erityisen korkeaksi, mikäli tislaamo lopettanut toimintansa.
Ichiru Akuto osti aikoinaan toimintansa lopettaneen viskitislaamon tynnyrit ja brändäsi viskin korttipakan mukaan.Nyt 58 pulloa sisältävän viskikokoelman hinta voi olla jopa puoli miljoonaa dollaria.
Suomalaisittain mielenkiintoinen tarina löytyy rommista. Erä vuonna 1988 Guyanassa tislattua rommia päätyi kellarin perukoille Lappiin, minne se unohtui vuosikausiksi. Tornio Distillery sai 30-vuotiaan rommin itselleen yrityskaupan myötä ja pullotti sen Routa Premium Guyana Pure Rum 1988 -nimikkeellä.
Rommin valmistanut Guyanalainen Enmoren tislaamo lopetti toimintansa jo vuonna 1993, joten käsissä oli ainutlaatuinen tuote. Tämän lisäksi inarilaisesta kellarista löytynyt rommi voitti sokkotestissä kultaa selkeästi parhaana tuotteena UISGE 2018-festivaaleilla. Niinpä rommi voitiin hinnoitella luksustuotteena ja sen mukaan mitä kuluttajat ovat valmiita luksuksesta maksamaan.
Kyseisen rommin litrahinta on 400 euroa. Luksuksesta ollaan valmiita maksamaan kovaa hintaa.
Lue myös Syntisektori, kannattaako siihen sijoittaa?
