Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin, kertoo Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.
Asuntokuntien talotyypittäisten määrien vuosimuutosten valossa vuosi 2009 näyttäytyy taitekohtana.
Sitä seuranneina vuosina asuntokuntien määrä on kasvanut kerrostaloissa selvästi nopeammin kuin erillisissä pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloissa. Vuonna 2017 erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi vain 0,1 prosentilla (1 400 asuntokuntaa) ja rivi- tai ketjutaloissa asuvien puolella prosentilla (1 800 asuntokuntaa).
Kuva 1: Asuntokuntien määrän muutos (%) talotyypeittäin vuosina 2005 – 2017.
Kuva: Tilastokeskus.
Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrän kasvu selittyy Tilastokeskuksen mukaan osittain yksinasumisen lisääntymisellä. Keskimäärin kolme viidestä yksinasuvasta asuu kerrostaloissa. Yhteensä yhden henkilön asuntokuntia oli 1 162 300, eli peräti 43 prosenttia kaikista asuntokunnista.
Myös entistä useampi lapsiperhe löytää kotinsa kerrostalosta. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen taustalla on lapsiperheiden kerrostaloasumisen yleistyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut muutamaa suurta kaupunkia lukuunottamatta. Omakotitalo on edelleen ylivoimaisesti suosituin valinta lapsiperheiden keskuudessa muualla Suomessa. Lapsiperheellä tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuulu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.
Vuonna 2017 noin 27 prosenttia lapsiperhettä asui kerrostalossa. Tämä on 0,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloissa asuvien lapsiperheiden osuus oli 57 prosenttia, kun muualla Suomessa vastaava osuus oli 19 prosenttia.
Kuva 2: Lapsiperheiden asuminen talotyypeittäin, pääkaupunkiseutu ja muu Suomi vuonna 2017.
Kuva: Tilastokeskus.
