Rahastosijoittajat tankkasivat osakerahastoja - korkojen nousu ei pelota
Ekonomisti ja puoluesihteeri yhteisblogissaan: ”Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti”
Facebook, Snapchat ja sosiaalisen median kaksintaistelu

Ekonomisti ja puoluesihteeri yhteisblogissaan: ”Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti”

Ekonomisti ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sekä kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanovat suorat sanat suomalaisesta sosiaaliturvasta.
Juhana Vartiainen kansanedustaja Juhana Vartiainen kansanedustaja

Vartiaisen ja Maanselän mukaan erityisesti toimeentulotuki on Suomessa erittäin ongelmallinen tukimuoto. Suomessa yksinasuva helsinkiläinen saattaa saada toimeentulotukea jopa 1 188 euroa kuukaudessa.

”Vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuus, joka muodostuu rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatoista ja –helpotuksista. Suomessa pienituloiselle tarjottavat palvelut ovat lähes poikkeuksetta ilmaisia”, Vartiainen ja Maanselkä toteavat yhteisblogissaan.

Vähimmäisetuuksia kansainvälinen vertailu osoittaa kirjoittajien mukaan, että toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita.

Vartiaisen ja Maanselän mukaan sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 prosenttia sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain, sillä yli 90 prosenttia yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa.

Kirjoittajien mukaan Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning –tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi.

”Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan”, Vartiainen ja Maanselkä päättelevät.

Suomen korkeat työttömyysetuudet luovat kirjoittajien mielestä kannustinongelman.

”Vähimmäistyöttömyysetuuksien tason pitäminen korkealla on perusteltua köyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Mutta se aiheuttaa pohjoismaisessa vertailussa heikot työnteon kannustimet erityisesti matalapalkkaiselle työlle. Tämä on yksi syy työvoimapulalle, kun matalapalkkaista työtä ei kannata ottaa vastaan.”

Työn rajaveroaste on Vartiaisen ja Maanselän mukaan Suomessa matalimmilla tulotasoilla selvästi muita pohjoismaita korkeampi.

”Työn rajaveroaste oli 67 % mediaanipalkasta ansaitsevalla vuonna 2014 Suomessa 54,3 %, Ruotsissa 45,5 % ja Tanskassa vain 39,5 %. Suomen muita Pohjoismaita korkeammat rajaveroasteet matalilla tulotasoilla johtuvat ennen muuta työtulovähennyksistä, jotka poistuvat nopeammin tulojen kasvaessa. Työnteon kannustimet ovat siis heikot.”

Kirjoittajien mukaan pitkällinen elämäinen pelkästään tuen varassa jättää saajansa väistämättä köyhyyteen jopa Suomessa. Siksi tukijärjestelmän tulisi olla työntekoon kannustava.

”Katseet tulisikin siirtää matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantamiseen, työtulovähennyksiä kasvattamalla. Muuten työlle ei löydy tekijöitä, talouskasvumme hidastuu jo piankin työvoimapulan vuoksi ja julkistaloutemme ongelmat eivät ratkea.”

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
nettomerkinnät rahastot rahastoluokat rahastopääomat sijoitusrahastot

Rahastosijoittajat tankkasivat osakerahastoja - korkojen nousu ei pelota

Seuraava artikkeli
Snapchat, Facebook ja sosiaalisen median kaksintaistelu esimerkkinä sijoitusstrategiasta

Facebook, Snapchat ja sosiaalisen median kaksintaistelu