Korko puhkaisi kolmen prosentin tason, mikä on kovin korkotuotto pitkälle valtiolainalle sitten kesän 2011. Myös lyhyet markkinakorot ovat selvässä nousussa rapakon takana.
Euroopassa tilanne on hieman toinen.
”Eurooppa kulkee Yhdysvaltain jäljessä. Euroopan keskuspankki on aloittanut lisäelvytyksen vähentämisen mutta hitaasti. Lisäelvytys saatetaan lopettaa tänä vuonna. Viime torstaisessa kokouksessaan keskuspankki EKP kuitenkin viestitti, että lisäelvytystä jatketaan niin kauan kuin inflaatio alkaa kiihtyä”, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Nummiahon mukaan Euroopassa talouden toipuminen laahaa perässä.
”Meillä oli globaalin finanssikriisin lisäksi eurokriisi ja esimerkiksi pankkien taseita ei ole pystytty siivoamaan samalla päämäärätietoisuudella kuin Yhdysvalloissa. Korot nousevat Euroopassakin sitten kun talouskasvu kiihdyttää inflaatiota. Tosin kasvun linkki inflaatioon näyttää heikentyneen totutusta. Euroopassa pitkät korot seuraavat kyllä USA:n liikkeitä, mutta korkotaso on enemmän Japanin kuin USA:n kaltainen.”
Asunto- ja muiden velkojen korkoina käytetyt viite- tai prime-korot seuraavat ja myös ennakoivat keskuspankin asettamia ohjauskorkoja. Asuntolainoissa yleisesti käytetyt euribor-viitekorot ovat lopettaneet laskunsa, mutta nousua ei vielä näy.
Ekonomistin mukaan korkojen nousu USA:ssa nostaa pitkiä korkoja maailmanlaajuisesti, mutta ei suoraan vaikuta EKP:n ohjauskorkoihin ja siten suomalaisen asuntovelallisen viitekorkoihin. Euroalueen talous on ratkaiseva, mutta monitahtinen, Nummiaro sanoo.
Yksityistalouden ekonomistilla on vinkki kotitalouksille.
”Kotitalouksien kannattaa stressitestinä varautua kahden prosentin korkoon lähivuosina. Markkinaodotusten perusteella ensimmäinen koronnosto on mahdollinen ensi vuoden kesäkuussa. Alkuun nosto voi olla pienempi kuin tavanomainen 0,25 prosenttiyksikköä ja kohdistua ohjauskoroista vain talletuskorkoon.”
Maltillisista korkonäkymistä huolimatta velanhoitomenojen nousu voi yllättää.
Nummiaron mukaan viime vuosien ultara-matala korkoympäristö voi helposti tuudittaa velallisen luottamaan korkomenojen alhaisuuteen jatkossakin. Pankkilainoissa yleisesti käytetyt viitekorot ennakoivat tulossa olevia koronnostoja.
”Esimerkiksi ennen vuoden 2011 koronnostoa asuntolainojen yleisin viitekorko Euribor 12kk nousi 0,9 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Siis pelkkä odotus korkojen noususta voi tuplata kotitalouden korkomenot hyvin nopeasti.”
Nummiaron vinkki on, että velallisen kannattaa varautua parin prosentin korkoa vastaaviin kuluihin ja siirtää nykyisten alhaisten korkojen tuoma säästö varastoon puskuriksi. ”Esimerkiksi rahastopuskuria voi kerryttää jo 30 eurolla kuukaudessa. Maltillisen riskin yhdistelmärahasto sopii hyvin ensiaskeleeksi.”
Nummiaro kommentoi viime viikolla korkotilannetta myös Twitterissä.
EKP:n tiedote kopio edellisestä: osto-ohjelma jatkuu 30 mrd eurolla syyskuun 2018 loppuun ja korot ennalleen. Markkinaodotuksissa ensimmäinen koronnosto 1v 2kk päästä, viitekorkojen oletan alkavan nousun n. 8kk aiemmin. Velanhoitokulut toistaiseksi aisoissa. #talous #korot pic.twitter.com/4bZheQ6jOG
— Hannu Nummiaro (@HannuNummiaro) 26. huhtikuuta 2018
Katso alla olevalta videolta Hannu Nurmiaron kommentit korkojen kehityksestä.
