Makrotalous

Ajatuspajan toiminnanjohtaja vaatii lukukausimaksuja maisteriopintoihin

Lukukausimaksuista on saatu hyviä kokemuksia Iso-Britanniassa, väittää ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja.

Liberan toiminnanjohtajan, Mikko Kiesiläisen mukaan huono-osaisuus on vaihtoehtojen puutetta. Korkeakouluopiskelijat eivät hänen mukaansa ole huono-osaisia, koska heillä on vaihtoehtoja. Korkeakouluopiskelijat ovat vapaaehtoisesti pienituloisia.

”He ovat ikäluokkansa lahjakkaimpia, ja heillä on lukuisia vaihtoehtoja opiskelemiselle. He ovat kuitenkin valinneet väliaikaisesti alemman tulotason, jotta voivat loppu-uran ajan nauttia korkeammasta tulotasosta, mielekkäämmistä työtehtävistä tai sosiaalisesta arvostuksesta”. Kiesiläinen toteaa Liberan blogissaan.

Tämän vuoksi Liberan toiminnanjohtaja ei pidä täysin maksutonta maisterin tutkintoa hyvänä tulonjakopolitiikkana. Kiesiläisen mukaan korkeakoulututkinnolla on Suomessa erittäin suuri taloudellinen arvo.

Tuon korkean taloudellisen arvon vuoksi on Kiesiläisen mukaan oikeutettua periä korkeakouluopiskelijoilta lukukausimaksuja.

”Yliopistojen rahoituksen turvaamiseksi olisi syytä laajentaa rahoituspohjaa ja antaa yliopistoille mahdollisuus periä maisteriopiskelijoilta omavastuuosuus tutkinnon kustannuksista lukukausimaksuina. Näin ollen maisterin tutkinnosta perittävä omavastuuosuus siirtäisi osan tutkinnon kustannuksista sille, joka siitä eniten hyötyy: opiskelijalle.”

Lukukausimaksuista on Kiesiläisen mukaan hyviä kokemuksia muun muassa Iso-Britanniassa. Siellä vuosina 1998, 2006 ja 2012 tehtiin lukukausimaksu-uudistukset edellä kuvatun mukaisesti.

”Uudistukset ovat lisänneet yliopistojen resursseja, kun korkeakoulujen opiskelijapaikkojen lukumäärää on voitu kasvattaa. Uudistus on myös lisännyt väestön koulutustasoa. Samanaikaisesti osa lukukausimaksujen tuomista lisäresursseista on kohdistettu pienituloisista perheistä tuleville opiskelijoille.”

Kiesiläisen mukaan uudistusten seurauksena pienituloisista perheistä tulevat nuoret päätyvät korkeakouluopiskelijoiksi suuremmalla todennäköisyydellä kuin ennen uudistusta.

”University College Londonin korkeakoulututkimusyksikön tutkimuksen mukaan vuonna 2004 köyhimmiltä alueilta tulevista nuorista noin 10 prosenttia päätyi korkeakoulutukseen. Vuoteen 2016 mennessä tuo osuus oli noussut 20 prosenttia. Ero rikkaisiin alueisiin on toki edelleen suuri, mutta korkeakoulujen lukukausimaksujen periminen on kaventanut eroa.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös