Lehdon osake tippui eilisen tulosjulkistuksen myötä yli 10 prosenttia ja vaihto kasvoi merkittävästi. Tulisiko osaketta nyt myydä vai ostaa?
Lehto on Suomen nopeimmin kehittyvä rakennus- ja kiinteistöalan konserni, joka toimii neljällä palvelualueella: asunnoissa, toimitiloissa, hyvinvointitiloissa ja korjausrakentamisessa.
Lehto pyrkii uudistamaan rakentamisen toimialaa niin sanotun talousohjatun toimintamallin kautta.
Talousohjattu rakentaminen tarkoittaa sitä, että suunnittelu ja toteutus on integroitu. Näin saavutetaan kustannussäästöjä, koska rakennussuunnitelmat määrittävät 80 prosenttisesti toteutuvat rakennuskustannukset.
Integroitu suunnittelu ja toteutus myös lisää työmaan ennustettavuutta, jolloin asiakas saa pitävät aikataulut ja hinnat.
Eilen julkistettu vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen liiketoimintakatsaus oli sijoittajille pettymys. Tämä siitä huolimatta, että liikevaihto kasvoi 37,2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Tulosjulkistuksen jälkeen Lehdon osakekurssi tipahti yli 11 prosenttia.
Yksi osakkeen kurssilaskuun vaikuttanut tekijä oli odotuksia heikompi liikevoitto. Liikevoitto heikkeni 2,3 miljoonaan euroon viime vuoden 4,9 miljoonasta eurosta. Liikevoittoprosentti eli liikevoiton osuus liikevaihdosta aleni 2,3 prosenttiin 6,5 prosentista.
Sijoittajan ei vielä tarvitse olla huolissaan pitkän aikavälin näkymistä
Tulos oli selkeästi heikompi kuin mitä yhtiötä seuranneet analyytikot olivat ennustaneet, joten SalkunRakentaja kysyi Lehdon talousjohtaja Veli-Pekka Palorannan näkemyksiä Lehdon tilanteeseen.
Palorannan mukaan kyse on laajalti vuosineljänneksestä, jonka aikana tuloutui matalakatteisempaa urakointia ja vanhojen projektien korjauksiin liittyviä kertaluonteisia kuluja. IFRS15-standardi vaikuttaa jonkin verran Lehdon julkaisemiin lukuihin, mutta tällä muutoksella ei Palorannan mukaan ole kuitenkaan kovinkaan suurta merkitystä.
Toimitilapuolella sen sijaan tuloutui viime vuonna kaksi omaperusteista hanketta, jotka paransivat vertailukauden tulosta, Paloranta muistuttaa.
Lehto on aina tehnyt asuntopuolella myös urakointia osana yrityksen riskienhallintaa. Paloranta ottaa esimerkin toimitilapuolelta: ”Jos ostat tontin, rakennat ja hoidat rakennukseen vuokralaiset, on kokonaisuus mahdollisuus myydä paremmalla katteella. Se on kuitenkin riskipitoisempaa toimintaa verrattuna urakkasopimukseen”.
Se missä Palorannan mukaan on nähty muutoksia, on hyvinvointirakentamisen puolella. Hyvinvointirakentaminen muodostaa noin kuudesosan Lehdon liiketoiminnasta ja täällä markkina on siirtymässä hoivakodeista kohti tuettua palveluasumista.
Paloranta kuitenkin muistuttaa, että yritys ohjeistaa edelleen vuodelle 2018 yli 10 prosentin liikevoittoprosenttia ja 20-30 prosentin liikevaihdon kasvua. Se on sijoittajalle viesti siitä, että Lehdon viimeisimmässä tulosjulkistuksessa on laajalti kyse luonnollisesta heilunnasta ja kausivaihtelusta eri kvartaalien välillä.
Lehdon peruspaketti toimii hyvin
Veli-Pekka Palorannan mukaan yrityksen ydinstrategia on toiminut hyvin, eikä sitä syytä muuttaa yhtään mihinkään.
Kyvykkyys, kapasiteetti ja hinta kuuluvat edelleen Lehdon keskeisiin teeseihin. ”Tehtaiden tuotanto on nyt tuplasti suurempi, kuin mitä vielä vuosi sitten. Vakiointi, tehdastuotanto ja suunnittelun ohjaaminen ovat asioita joihin me uskomme”, Paloranta kertoo.
Strategia myös näkyy Lehdon toiminnassa. Lehto osti huhtikuussa Hartolasta elementtitehtaan. Hartolassa rakennetaan moduulit kolmeen ruotsalaispäiväkotiin, jotka rakennetaan 180 moduulista. Tämän jälkeen tehdas alkaa valmistamaan rakennusmoduuleja ja -elementtejä Etelä-Suomen tarpeisiin.
Paloranta näkee tulosjulkistuksen jälkeisessä voimakkaassa tulosreaktiossa sijoittajien halun yhdistää johdon osakemyyntejä ja nyt julkaistua ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta. ”Osakemyynnit tulivat muille työntekijöille yllätyksenä, enkä oikein näe niihin rationaalista perustetta. Osakkeita myynneillä henkilöillä ei myöskään ollut suoraa pääsyä ensimmäisen vuosineljännekseen liittyviin tulosennusteisiin”, Paloranta muistuttaa.
Osakemyynnit ovat aiheuttaneet organisaation muissa työntekijöissä pettymystä, mutta yhteyttä yrityksen tuloksen ja osakemyyntien välillä ei Palorannan arvion mukaan siis ole. Paloranta näkee myynneissä pikemminkin pitkän yrittäjäuran tehneiden henkilöiden halun varmistaa palkinto elämäntyöstään.
Varaa tehostaa entisestään
Veli-Pekka Paloranta kertoo, että institutionaaliset sijoittajat ovat kyselleet miksi Lehto edelleen harjoittaa vähemmän kannattavaa korjausrakentamista.
Vastaus löytyy mahdollisuudesta parantaa operatiivista tehokkuutta. Korjausrakentamisen markkina on uudisrakentamista suurempi ja Lehto näkee alalla paljon potentiaalia, etenkin lisäkerrosten rakentamisessa.
Palorannan mukaan koko rakentamisen sektorilla on muutenkin varaa tehostaa toimintaansa merkittävästi. ”Kaikki rakentaminen maksaa edelleen ihan liikaa ja alalta löytyy valtavasti tehostettavaa”, Paloranta kiteyttää.
”Samalla kun teollisuus on mennyt eteenpäin, ei rakentamisen puolella tapahtunut juuri mitään 30 vuoteen. Lisäksi digitalisaatio tuo valtavasti mahdollisuuksia.”
Taloja rakennetaan vieläkin prototyyppeinä. Jostain syystä halutaan vaikkapa uudentyyppisiä ovia tai kynnyksiä, vaikka vanha malli ajaisi saman asian. Samalla se tekisi rakentamisesta tehokkaampaa. Pyörää ei ole pakko keksiä uudestaan.
Lue myös
Ymmärrä variaatiota ja voita markkinat osa 2 – Case Lehto
Vastuunrajoitus: kirjoittaja omistaa Lehto Groupinosakkeita
