SDP haluaa kiristää omistamisen verotusta

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP julkaisi keskiviikkona vero-ohjelmansa. Puolueen mukaan ohjelma sisältää SDP:n pitkän aikavälin linjaukset siitä, mikä rooli verotuksella on hyvinvointivaltiossa.

Suurin huomio on puolueen vero-ohjelmassa kiinnittynyt omistamisen verotuksen muutosehdotuksiin.

”Kaikki tunnustavat hyvän veropolitiikan perusteet, mutta harva niitä noudattaa: laajat ja tiiviit veropohjat, alhaiset verokannat. Omistamisen veropohjaa tiivistämällä mahdollistetaan työn verotuksen keventäminen”, korostaa kansanedustaja Timo Harakka, joka on johtanut vero-ohjelman valmistelua.

SDP:n mukaan Suomessa omistamisen verotuksen osuus kaikista verotuloista on ollut matalampi kuin muissa EU-maissa. Vuonna 2015 niiden osuus oli 16 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 21 prosenttia.

SDP siirtäisi verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen ennen kaikkea veropohjan aukkoja tiivistämällä ja veropohjaa laajentamalla. SDP katsoo, että lisäämällä maltillisesti omistuksen verotusta voidaan keventää työn verotusta.

Yksi keskeisimmistä ehdotuksista koskee lähdeveroa, jota perittäisiin yhteisöiltä, jotka on tällä hetkellä vapautettu osinkoverosta. Valtaosa kaikista osingoista maksetaan institutionaalisille sijoittajille, jotka eivät maksa niistä lainkaan veroa.

Puolueen mukaan osinkoveropohja vuotaa ulkomaille.

”Menetys on merkittävä, sillä esimerkiksi Helsingin pörssin omistuksesta puolet on ulkomaalaista. Esimerkiksi vuonna 2016 ulkomaisille yhteisöille maksetuista 10,8 miljardin osingoista perittiin veroa keskimäärin 2,3 prosenttia. Myös suomalaiset voivat hyödyntää porsaanreikää esimerkiksi vakuutuskuorien avulla.”

SDP haluaisi toteuttaa myös listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen uudistuksen. Puolue haluaisi tiukentaa listaamattomista yrityksistä nostettujen osinkojen verotusta.

SDP ehdottaa, että pääomaverokantojen nostamista alle 30 000 tuloissa 30 prosenttiin ja yli 30 000 euron pääomatuloissa 32 prosenttiin. Tavoitteena olisi päästä lähemmäs EU:n keskiarvoa.

Tällä hetkellä listaamattoman yhtiön osingon maksaja tekee osingoista 7,5 prosentin ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150 000 euroa. Ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 prosenttia. Koska yritys maksaa tuloveroa 20 prosenttia, on kokonaisveroprosentti käytännössä siis vähintään 27,5 prosenttia tällä hetkellä.

Puolueen omistamiseen liittyvät veromuutokset ovat seuraavat:

• Lähdevero institutionaalisten sijoittajien ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osingoille
• Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverouudistus
• Vakuutuskuoret samalle viivalle muiden sijoitustuotteiden kanssa
• Rahastosijoitusten verokohtelu samanlaiseksi muiden vastaavien sijoitustuotteiden kanssa

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan SDP:n yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvat veronkorotukset nakertavat tulevaa talouskasvua.

”Yrittäminen, omistaminen ja investoinnit ovat pitkäjännitteistä toimintaa, jota veropolitiikan tulee tukea. Hyvä verojärjestelmä on ennustettavaa, sillä epävarmuus verotuksen suunnasta ja tasosta johtaa väistämättä taloudellisen aktiviteetin alenemiseen ja tuotannollisen toiminnan siirtymiseen muualle.”

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK kritisoi voimakkaasti SDP:n linjauksia omistamisen verotuksesta.

”SDP esittää seuraavalle vaalikaudelle verotuksen tuntuvaa nostoa. Rankin kiristys kohdistuisi listaamattomien yritysten osinkoverotukseen, joka nousisi sadoilla miljoonilla euroilla. Lisäksi yrittäjyyteen kohdistuisi muun muassa yrittäjävähennyksen poisto, sijoitusvakuutusten ja rahastosijoittamisen sekä perintö- ja lahjaverotuksen kiristykset”, toteaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Kaikkiaan SDP:n lähinnä yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvat veronkiristykset seuraavalle vaalikaudelle olisivat huomattavat, Pinomaa huomauttaa.

Pinomaa kuitenkin muistuttaa, että näiden toimien vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen SDP ei arvioi mitenkään.

”On kuitenkin ilmeistä, että omistamisen ja yrittämisen rankaisun vaikutukset yritysten sijoittumispäätöksiin ja talouskasvuun ovat reippaasti miinusmerkkisiä.”