Valtiovarainministeriön odotettu sijoitustuotteiden verotusta selvittäneen työryhmän raportti julkistettiin 4.5. Suurin mielenkiinto kohdistui sijoitussäästötiliä koskeviin linjauksiin.
Työryhmä esittää eri sijoitusmuotojen verotukseen yhtenäisiä periaatteita. Työryhmä tunnisti periaatteita, joilla voidaan lähentää erilaisten sijoitustuotteiden tuloverokohtelua toisiinsa nähden, ja antoi suosituksia tulevaa lainvalmistelua varten.
Toisin kuin muissa pohjoismaissa, Suomessa ei tällä hetkellä ole sääntelyä sijoitus- tai osakesäästötilistä, joten sen käyttöönotto edellyttäisi huolellista jatkovalmistelua, VM:n työryhmä arvioi. Työryhmä kannattaa sijoitussäästötilin perustamista siksi, että nykyinen luovutusvoittoverotus aiheuttaa talouteen niin sanottuja ”lukkiutumisvaikutuksia”. Se rajoittaa yksityishenkilöiden järkevää salkunhoitoa ja vinouttaa sijoituskohteiden valintaa rahoitusmarkkinoilla.
Finanssiala tyytyväinen sijoitussäästötiliä koskeviin linjauksiin
Finanssialan työnantajia ja organisaatioita edustava Finanssiala ry on tyytyväinen työryhmän työhön ja yksimielisiin linjauksiin sijoitustuotteiden verokohtelusta.
Työryhmässä Finanssialaa edustanut johtaja Lea Mäntyniemi pitää hyvänä, että eri sijoitusmuotojen verotuksesta tehtiin nyt kokonaisvaltainen selvitys. Työryhmä on tarkastellut eri sijoitustuotteiden verokohtelua perusteellisesti useista eri tulokulmista, ja työn lopputuloksena on muodostettu suositukset eri sijoitusmuotojen verokohtelun lähentämiseksi.
Suomessa liikkeelle lähdettäisiin todennäköisesti sijoitussäästötileillä, joita verotettaisiin pitkälti säästö- ja sijoitusvakuutusten tavoin. Mäntyniemi pitää hyvänä, että säästämiseen tulee lisää vaihtoehtoja ja kilpailua.
”Työryhmän ehdotusten toteuttaminen vaatii vielä jatkotyötä, mutta olisi toivottavaa, että näitä koskevat esitykset voitaisiin saada vielä nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi. Nyt tehdyn perusteellisen ja kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta tulisi saada aikaan sijoitustuotteiden verokohtelu, joka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa siten, että se kannustaa säästämiseen jatkossakin.”
Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa sekä kapitalisaatiosopimuksissa verotus muuttuisi siten, että veronalaiseksi tuloksi katsottaisiin aina se osa nostetuista varoista, joka vastaa sopimukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta säästöstä. Samalla tappiot tulisivat vähennyskelpoisiksi sopimuksen päättyessä. Sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verotukseen ei esitetä muutoksia.
Eläkesäästämiseen avautumassa uusia mahdollisuuksia
Osana selvitystään työryhmä esittää myös, että kertamaksuisilta eläkkeiltä poistettaisiin nykylainsäädännön mukainen, osin kaksinkertainen verotus. Kertamaksuiseen eläkevakuutukseen ei ole tulossa verokannustinta. Sitä verotettaisiin kuten säästö- ja sijoitusvakuutuksia.
Mäntyniemi on iloinen, että vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen on avautumassa uusia mahdollisuuksia.
”Eläkesäästämistä on elvytettävä. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkkeen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Lakisääteinen eläketurva kattaa kyllä senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen täydentämisen tarve kasvaa jatkuvasti muun muassa hoivatarpeen vuoksi. Työryhmän esitys kertamaksuisen eläkkeen verosanktion poistosta on siksi hyvin tervetullut aloite eläkesäästämisen elvyttämiseksi. Se mahdollistaa nyt kerralla maksettavan eläkevakuutuksen markkinoille tulon.”
”Eläkesäästämisen osalta työtä tulisi jatkaa. Nykyisten eläkevakuutusten ja PS-tilien nostoikää tulisi laskea vastaamaan työeläkkeen eläköitymisikää. Lisäksi kertamaksuisen eläkevakuutuksen rinnalle pitäisi sallia myös säästömuotoinen, ei-verotuettu vakuutus, joka olisi maksettavissa useammassa erässä”, Mäntyniemi listaa.
