Voimakkaasti viennistä riippuvainen Suomi ei ole immuuni kauppasodan synnyttämille vaikeuksille.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina harkitsevansa uusien 10 prosentin tuontitullien asettamista kiinalaisille tuotteille. Tullien kohteena olevan tuonnin arvo olisi 200 miljardia dollaria. Lisäksi Trump uhkaili uusista tullimaksuista, jos
Tullisota alkoi, kun Trump viime viikolla asetti kiinalaistuotteille 25 prosentin tullimaksut. Näiden tullimaksujen kohteina olevien kiinalaistuotteiden arvo on 50 miljardia dollaria. Välittömästi Kiina uhkasi vastaavansa tulleihin asettamalla amerikkalaistuotteille samansuuruiset tullit. Lisäksi Kiina vaati muita valtioita ryhtymään yhteisiin toimiin Yhdysvaltojen toimintaa vastaan.
Kesäkuun alussa USA otti käyttöön EU:a, Kanadaa ja Meksikoa koskevat teräksen ja alumiinin tuontitullit. Kanada ja Meksiko reagoivat USA:n päätökseen nopeasti. Ne ilmoittivat torstaina asettavansa tulleja vastaavasti USA:n tuonnilleen.
Suomi on pieni avoin talous, ja kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuudet heijastuvat voimakkaasti myös Suomeen, varoittaa Suomen Pankki.
”Kansainvälisen kaupan rajoitusten eli tullien ja kaupan teknisten esteiden laajamittainen käyttö hidastaisi talouskasvua ja maailmankauppaa merkittävästi. Kaupan teknisillä esteillä tarkoitetaan suurta ja vaihtelevaa joukkoa tavaroihin ja palveluihin liittyviä määräyksiä, standardeja sekä esimerkiksi tavaroiden sertifiointi- tai lupavaatimuksiin liittyviä erilaisia sovellettavia tarkastuksia”, keskuspankki toteaa.
SP:n mukaan protektionismi nostaa tuonti- ja vientihintoja sekä vaikuttaa haitallisesti vientimarkkinoiden kasvuun ja sitä kautta talouskasvuun. Erityisesti Suomen kaltainen pieni ja paljon ulkomaankauppaa harjoittava maa on hyvin riippuvainen tavaroiden ja palveluiden mahdollisimman vapaasta liikkuvuudesta maiden välillä.
SP:n laatimien laskelmien mukaan talouskasvun pysähtyminen kokonaan vaatisi, että vientimarkkinat supistuisivat usean vuoden ajan. Todennäköisyys tälle ja siten talouskasvun pysähtymiselle ennustejaksolla on kuitenkin hyvin pieni.
Trumpin hallinnon protektionismiin ja populismiin perustuva kauppapolitiikka on välitön riski maailmantaloudelle, arvioi puolestaan Pellervon taloustutkimus maaliskuussa.
PTT:n mukaan yksittäiset Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit vahingoittaisivat eniten Yhdysvaltojen omaa taloutta, eikä niillä ole suurta vaikutusta maailmantalouden kasvuun. Mutta mikäli muut maat alkavat vastatoimena korottaa omia tullejaan, kuten nyt näyttää tapahtuvan, vaikutukset näkyisivät maailmallakin.
Välittöminä vaikutuksina nähtäisiin maailmankaupan kasvun hiipuminen ja investointien väheneminen. Tuotteiden hintojen nousun myötä myös kulutuksen kasvu hidastuisi. Maailmantalouden nousukausi lopahtaisi siihen.”
Trumpin asettamilla terästulleilla ei ole PTT:n mukaan Suomeen suuria suoria vaikutuksia, mutta kauppasodan eskaloitumisella olisi hyvin negatiivinen vaikutus myös Suomelle. Maailmankaupan häiriöt veisivät äkkiä viennin kasvun ja tuotannolliset investoinnit pienenisivät. Lisäksi tällä olisi myös negatiiviset kerrannaisvaikutukset kotimaantalouteen.
