Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harjun mukaan mökkikauppojen nyrkkisääntö on se, että sijoituksen arvo kestää silloin kun mökki sijaitsee oikeassa paikassa ja siitä pidetään huolta. Harju vastaa Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan toiminnasta.
”Sijainti ja kunto ovat kaikkein olennaisimmat asiat mökin arvoa määriteltäessä. Vasta sen jälkeen tulee varustelutaso ja esimerkiksi pihan kunto. Asiaan kannattaa suhtautua niin, että aivan samoin kuin omakotitaloa on ylläpidettävä ja peruskorjattava, on mökkiäkin muistettava ylläpitää”, hän sanoo.
Harjun mukaan suomalaiset menevät tänä päivänä mökille viettämään helppoa elämää, mikä näkyy varustelutasossa ja sijaintitoiveissa.
Kesämökin tunnearvolla ei ole merkitystä
Mökkimarkkinat ovat hänen mukaansa jakautuneet voimakkaasti: sellaisten mökkien arvo nousee, jotka sijaitsevat kohtuullisen ajomatkan päästä kasvukeskuksista ja mieluiten suurten järvien rannoilla.
”Perusmukavuudet on nykyään lähtökohtaisesti löydyttävä. Mökkeilijät eivät enää halua kantaa vettä kilometrien päästä ruoanlaittoa ja peseytymistä varten. Toki on olemassa pieni, rajallinen ryhmä, joka toivoo askeettisempaa eloa. Valtaosa mökkeilijöistä kuitenkin arvostaa perusmukavuuksia ja lähietäisyyttä kasvukeskuksiin. Lisäksi enenevissä määrin on näkyvissä se, että julkisen liikenteen toivotaan osuvan lähelle mökin sijaintia”, Harju sanoo.
Harjun mukaan mökkiä kaupittelevien on joskus hankala ymmärtää, että tunnearvo ei korota hintaa.
”Sillä ei ole mitään vaikutusta, kuinka rakas mökki on ollut ja kuinka ihania kesiä siellä on vietetty. Ratkaisevaa sen sijaan on se, että ilmenevät viat ja puutteet korjataan heti, mielellään ennakoivasti. Näin arvo säilyy ja jopa kasvaa. Kannattaa muistaa, että kunnossapitoa on myös pihapiiristä huolehtiminen ja vaikkapa rantakaislikon säännöllinen niittäminen”, Harju sanoo.
Harjun mukaan perintömökkien osalta eteen on tullut hankalia tilanteita.
”Tilanne on monimutkainen silloin, kun suvun kauan omistuksessa ollut mökki jää vaikkapa useamman sisaruksen kesken jaettavaksi. Kukaan ei halua yleensä silloin ottaa kokonaisvastuuta kunnostuksesta ja ylläpidosta, etenkin jos ei ole tarkkaa tietoa mökin tulevaisuudesta. Jos tällainen ylläpidollinen ongelma jatkuu pitkään, näkyy vaikutus siinä vaiheessa kun mökkiä aletaan myydä ja kunnostustyöt ovat tekemättä”, hän sanoo.
Jätevesiasetuksen merkitys on yllättävän vähäinen
Keskuskauppakamarin auktorisoima HTT-tavarantarkastaja Antti Heinonen kertoo, että paljon keskustelua viime vuosina herättänyt jätevesiasetus ei juurikaan näy mökkikaupoilla, vaikka ihmisten tietoisuus asiasta onkin lisääntynyt.
”Jonkin verran arvoon vaikuttaa se, onko jätevesien puhdistusjärjestelmät tehty asetusten ja määräysten mukaisesti. Myyminen on helpompaa, kun järjestelmät ovat kunnossa. Mutta ei tämä asia ole lyönyt sillä tavalla läpi, että se olisi merkittävä tekijä arvon osalta kumpaankaan suuntaan. Paljolti jätevesijärjestelmän olemassaolo ja määräysten mukaisuus jää ostotilanteissa puheiden varaan, ja siksi suosittelisin käyttämään asiantuntijaa apuna kaupantekovaiheessa”, Heinonen sanoo.
Kesämökin ostaja voi käyttää mökin kunnon arvioinnissa tavarantarkastajaa, jotka puolueettomina asiantuntijoina suorittavat mökin teknisen tarkastuksen.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju kertoo, että tarkastustoimeksianto voi koskea esimerkiksi omakotitalon kosteusvaurion selvittämistä, metsäkoneen arvonmääritystä, taloyhtiön ikkunalasien asennusta tai kangaserän soveltuvuutta tuotantokäyttöön.
”Tavarantarkastusten tilaajia ovat kuluttajat, kunnat, yritykset, vakuutusyhtiöt, pankit ja viranomaiset. Tarkastuskertomuksia käytetään usein oikeudenkäynneissä, joissa tarkastajia kuullaan todistajina.”
