Erityisesti Argentiinan ja Turkin markkinoilla on draamaa piisannut, kun Argentiinan valuutta on heikentynyt 30 ja Trukin 25 prosenttia dollaria vastaan.
Pääsyy tälle turbulenssille kehittyvissä talouksissa on kiristynyt rahapolitiikka erityisesti Yhdysvalloissa, arvioi Handelsbanken aamukatsauksessaan. USA:n keskuspankki Fedin rahapolitiikan kiristyminen on pankin mukaan tiukentanut globaalia likviditeettiä. Fed on nyt nostanut ohjauskorkoaan yhteensä kuusi kertaa viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana, Handelsbanken laskee.
Keskuspankki on myös selvästi viestinyt markkinoille, että lisää koronnostoja on luvassa. Tämän seurauksena Yhdysvaltain valtion 10 vuoden lainakorko on käynyt jo selvästi päälle 3 prosentissa, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011.
Miten Yhdysvaltojen keskuspankin haukkamainen rahapolitiikka sitten vaikuttaa kehittyviin talouksiin?
”Kun korot kehittyneessä maailmassa nousevat, vähenee samalla sijoittajien halu sijoittaa kehittyvien talouksien korkeampiriskisiin sijoitusinstrumentteihin”, Handelsbanken toteaa.
Pankin mukaan vaarana yksittäisten kehittyvien talouksien ongelmissa on se, että ne voisivat levitä laajemmalle muihin kasvutalouksiin, jos globaalien sijoittajien kiinnostus kehittyvien markkinoiden sijoitusmarkkinoihin vähenee tuntuvasti siitä huolimatta, että ongelmien syntyperä on yksittäisten maiden kriisiytyminen.
Kokonaisuutena kehittyvät taloudet ovat kuitenkin suurin piirtein yhtä vakaita kuin vuonna 2013, kun USA:n ja muiden länsimaiden korot edellisen kerran nousivat tuntuvammin.
”Toisaalta kehittyvien talouksien vaihtotase on kokonaisuutena heikentynyt finanssikriisin jälkeen. Vuonna 2008 blokilla oli vielä tuntuva ylijäämä, joka sittemmin on vaihtunut pieneksi alijäämäksi. Tämä heikentyminen heijastelee merkittävässä määrin sitä, että Kiinan vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:een on merkittävästi pienentynyt tuona aikana”, pankki muistuttaa.
Argentiinan ja Turkin ongelmat ovat enemmän kotikutoisia kuin USA:n rahapolitiikasta johtuvia.
Argentiinan presidentti Mauricio Macri on pyrkinyt uudistamaan maan taloutta, jossa harjoitettiin pitkään protektionismia ja korkeita valtion menoja.
Maa on kärsinyt korkeasta inflaatiosta. Viime vuonna hinnat nousivat peräti 25 prosenttia, mikä on Venezuelan jälkeen latinalaisen Amerikan toiseksi korkein lukema. Tänä vuonna Argentiinan keskuspankki on asettanut inflaatiotavoitteeksi 15 prosenttia ja ilmoittanut toimivansa tavoitteen mukaisesti.
Turkissa puolestaan maata 15 vuotta hallinnut presidentti Recep Tayyip Erdogan on pitkään itsepäisesti pitänyt kiinni löysästä rahapolitiikasta ja alhaisista koroista. Tämä ekonomistien vastainen linja ja vahvistunut dollarikurssi suhteessa liiraan on johtanut siihen että, Turkin vaihtotaseen vaje on kasvanut. Koska maan keskuspankki ei ole nostanut ohjauskorkoja tukeakseen valuuttaa, on seurauksena ollut liiran ulkoisen arvon heikkeneminen.
Maan talouskasvu on kehittyville talouksille tyypilliseen tapaan nopeaa, mutta samalla inflaatio on yli 10 prosenttia. Liiran heikentyminen luo omalta osaltaan lisäpaineita inflaatiolle, koska tuontihyödykkeiden hinnat nousevat valuutan heiketessä.
