-KAUPALLINEN YHTEISTYÖ-
Siirtyminen punaisesta lihasta muihin vaihtoehtoihin on perusteltua ja muodikasta. Myös kuluttajien ympäristötietoisuus ja vihreät arvot muokkaavat kulutuskäyttäytymistä.
Yhä useampi kansalainen tiedostaa, että punaisen lihan syömistä on hyvä vähentää. Punaisen lihan tuotannolla on paitsi merkittävä rooli ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta, niin myös merkittäviä terveydellisiä seuraamuksia.
Suomessa kuten myös monissa muissa maissa on pitkään ollut trendinä siirtyminen kohti valkoista lihaa. Broilerin ja siipikarjan tuotanto onkin ollut ainoa lihalaatu, jonka kulutus on merkittävässä kasvussa.
Kulutustottumukset eivät ole ainoastaan siirtyneet kohti siipikarjaa, vaan myös tuotantotapa painaa kuluttajan vaakakupissa yhä enenemissä määrin.
Pitkän uran luomuporsaiden tuotannossa tehnyt Kimmo Jokinen kertoo miten S-ryhmä pyysi tuottamaan luomubroileria kysyntään vastaamiseksi: ”Meille kerrottiin, että monet asiakkaat kysyvät puhtaasti tuotetun luomubroilerin perään ja miten kyseistä tuotetta ei yksinkertaisesti ollut Suomesta saatavilla.”
Kauppaketjun toiveeseen vastaamiseksi alkoi selvitystyö siitä mitkä kriteerit tuotannolle pitäisi asettaa. Tietoa ja malleja haettiin ulkomailta ja ministeriön sekä Eviran kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena syntyivät säädökset ja käytännöt siitä, miten EU:n asetukseen pohjautuvaa luomusiipikarjaa tulisi tarkalleen ottaen tuottaa.
Samalla perustettiin Suomen ensimmäinen ja ainoa luomubroileria tuottava yritys, Luomunokka.
Luomunokan tuotteille on kysyntää, todistetusti
Hyvä liiketoimintasuunnitelma on merkittävässä asemassa, mutta sijoittajan kannalta aivan oleellinen kysymys on, että tullaanko alkuvaiheessa olevan yrityksen tuotteita ostamaan. On yksi asia kehittää paperilla hyvän oloinen uusi tuote, mutta jos asiakkaat eivät ole tuotteesta valmiita maksamaan, on yritys ongelmissa. Kysynnän riittävyys on keskeinen riskitekijä.
Luomunokan kohdalla kysyntää on todistetusti ollut paljon. ”Meillä oli lihabisneksen kokemuksen kautta rakennettuna valmiit jakelukanavat. Jo ensimmäisen täyden vuoden jälkeen oli liikevaihtoa saatu kasaan miljoonan euron edestä”, Luomunokan toimitusjohtaja Kimmo Jokinen toteaa.
Kansainvälinen kysyntä on saanut vauhtia muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisistä kiristyneistä kauppasuhteista. Hong Kongissa on ollut perinteisesti saatavilla amerikkalaista luomua. Kun amerikkalaiset tuotteet vähenevät, nousee vaihtoehdoksi Australiassa, Suomessa ja Ruotsissa tuotettu luomuliha.
Yhteistyö Ruotsalaisen Kronfågelin kanssa lähti liikkeelle Luomunokan aloitteesta kapasiteetin lisäämiseksi. ”Kronfågel ei ollut saanut vientiä aikaiseksi ja kun huomasimme ettei nykyinen kapasiteettimme pysty vastaamaan kovaan ulkomaiseen kysyntään ehdotimme yhteistyötä”, Kimmo Jokinen kertoo ja lisää, että Luomunokka vastaa Luomuinvestin kautta tällä hetkellä Kronfågelin luomun viennistä.
Kronfågel on Luomunokalle luontainen yhteistyökumppani useastakin syystä. Yritys jakaa tuotannossaan samanlaiset arvot ja Aasiasta tarkasteltuna Ruotsi ja Suomi mielletään molemmat samanlaiseksi Skandinaviaan kuuluvaksi alueeksi. Yhteistyön kautta rakennetaan kansainvälisille markkinoille suunnattua Polar Wings -brändiä, joka lanseerataan kesän aikana useassa kaupan ketjusssa Hong Kongissa ja Koreassa.
Kilpailuetu tukee kannattavaa kasvua
Luomunokan kansainvälistä myyntiä tukee pitkä lista puhtauslupauksia. Luomunokan tuottama liha on tutkitusti antibioottivapaata, salmonellavapaata, GMO-vapaata ja ESBL-vapaata, eikä se sisällä kasvuhormoneja, kokkidiostaatteja, glyfosaattijäämiä, lisä- tai säilöntäaineita tai lisättyä vettä. Kilpailuetu syntyy kahdesta asiasta. Ensinnäkin lista on pidempi kuin usealla kilpailijalla ja toisekseen lista on voitu todistaa riippumattomissa laboratorioissa.
”Asiakkaat haluavat todisteet siitä, että liha todella on puhdasta. Me olemme saaneet kilpailuetua siitä, että nämä todisteet on hankittu etukäteen ja kysyttäessä ne löytyvät valmiina kuin apteekin hyllyltä”, Jokinen toteaa.
Luomulihan tuottaminen on merkittävästi kalliimpaa perinteisiin tehomenetelmiin verrattuna. Korkea kysyntä on kuitenkin johtanut siihen, että Luomunokan breakeven-taso on jo saavutettu. Rahoitusta tarvitaan kasvuun, mutta toiminta on jo kannattavalla tasolla.
Iso kasvupotentiaali
Luomunokan kasvupotentiaali on merkittävä. Kasvua syntyy myös kotimaassa, mutta nopeasti kasvava ulkomaan markkina on keskeinen menestystekijä Luomunokan liiketoiminnalle.
”Viennin avulla tuotantomäärät pystytään pitämään tarpeeksi suurina, jotta tuoretta tavaraa saadaan myös kotimaan hyllyyn. Ilman vientiä tämä ei olisi mahdollista”, Jokinen kertoo.
Periaatteellinen kasvupotentiaali on valtava. Kananlihaa syödään Suomessa vuosittain 127 miljoonaa kiloa ja Luomunokan nykyinen tuotanto lasketaan sadoissa tuhansissa kiloissa vuosittain. ”Toki hinta asettaa omat rajoitteensa. Luomutuotteet ovat merkittävästi kalliimpia”, Jokinen muistuttaa.
Luomunokka etsii kasvua myös teollisista asiakkaista, jotka voisivat jalostaa tuotetta pidemmälle. ”Suurin lähivuosien kasvu kotimaassa syntyy kuitenkin hotelleista, ravintoloista ja cateringpalveluista”, Jokinen kertoo.
Ravintoloita kiinnostaa Luomunokan vihreiden arvojen lisäksi myös maku ja laatu. Eroja perinteiseen broileriin on kaksi: rotu ja rehu. Perinteinen broileri on ”Rossi 308”-rotua, Luomunokan broilerin rotu on nimeltään ”Hubbard CY.” Luomunokan käyttämässä ranskalaisessa hidaskasvuisessa rodussa on asiakkaiden mukaan hiukan tavanomaista broileria riistalintumaisempi maku ja erilainen koostumus.
Luomunokka hakee parhaillaan rahoitusta kasvunsa vauhdittamiseksi. Luomunokan arvoista ja kasvumahdollisuuksista sekä sijoituskohteen riskisyydestä kiinnostuneen sijoittajan kannattaakin tutustua Luomunokkaan sijoituskohteena Osuuspankin joukkorahoitusalustalta löytyvien esitteiden kautta.
”[..] lasketaan sadoissa tuhansissa kiloissa vuosittain.”
Miksei sanota täsmällistä määrää? Tuo ilmaisu kattaa kaiken välillä 200 000 – 900 000.
Tuollainen ilmaisu on kuluttajan – ja myös potentiaalisen investoijan – harhaanjohtamista.
Kiitoksia kommentistasi.
Vuosituotanto on tällä hetkellä vähän vajaa 300 000 kg.
Syitä haarukkaan on kolme. Ensinnäkin Luomunokka ei ole perinteisesti antanut tarkkoja tuotantolukuja mediaan, mutta nyt antaa (eli tämän kommentin luku) koska markkinoilta haetaan juuri nyt rahoitusta. Toisekseen, artikkelin kirjoittanut on sitä mieltä että ero on myös haarukan yläpäässä (900k vs 27M) massiivinen. Kolmanneksi, kuten artikkelissa on tuotu esille, on jo hinnankin takia selvää että luomu voi täyttää ainoastaan osan koko broilerimarkkinasta. Luvuista voi lähinnä päätellä suuruusluokan, ja potentiaalin.
Kannattaa myös muistaa, että toisin kuin OP:n alustalta löytyvä materiaali, ei tämä artikkeli ole kaiken kattava. Jos kiinnostus herää, niin seuraava askel on käydä läpi sijoitusalustan materiaali niin riskien, mahdollisuuksien kuin tarkempien lukujenkin osalta. Lopullinen sijoituspäätös tulee tehdä vasta tämän jälkeen.