Asunnot ja kiinteistöt

Asuntolainojen lainakatto kiristyy – ekonomistin mukaan ei edistä säästämistä

Tuoko heinäkuun alusta kiristyvä lainakatto odottamattomia ongelmia?

Vuoden 2016 heinäkuusta alkaen tuli voimaan laki asuntolainojen lainakatosta, jonka vaikutuksesta lainamäärä voi olla enintään 90 prosenttia asunnon ostoon annettavien vakuuksien arvosta.

Yksinkertaistettuna lainakatto tarkoittaa sitä, että asuntoa ei voi käytännössä hankkia kokonaan velaksi, vaan niin sanotun omarahoitusosuuden on oltava myös kunnossa. Käytännössä vaatimus tarkoittaa, että asunnonostajalla olisi oltava omarahoitusosuus tai asunnon lisäksi omarahoitusosuutta vastaava määrä muita hyväksyttäviä vakuuksia.

Laki on säädetty hillitsemään asuntomarkkinoiden ylikuumenemista, kotitalouksien velkaantumista sekä edistämään rahoitusjärjestelmän vakautta.

Lainakattoa kiristetään heinäkuun alusta

Finanssivalvonta kiristää lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta heinäkuun alusta lähtien. Finanssivalvonta kiristää enimmäisluototussuhdetta muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettavien luottojen osalta viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin.

myönnettävän lainan määrä ei saa ylittää tiettyä osaa vakuuksien käyvästä arvosta. Ensi kuun alusta muilla kuin ensiasunnon ostajilla on mahdollista saada lainaa maksimissaan 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta.

Ensiasunnon hankintaan otettavien asuntolainojen osalta enimmäisluototussuhde pysyy ennallaan 95 prosentissa.

Enimmäisluototussuhteen kiristämisellä pyritään hillitsemään velkaantuneisuuden kasvua. Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen.

Velkaantuneisuusaste on noussut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja se saavutti vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 128 prosentin tason. Nousuun on vaikuttanut asuntolainakannan kasvun ohella asuntoyhteisölainojen ja kulutusluottokannan voimakas kasvu.

Kiristyvä lainakatto ei ole tehokas keino velkaantumisen hillitsemisessä

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala suhtautuu kiristyneeseen lainakattosääntelyyn epäilevästi.

”Tavoite eli velkaantumiskehityksen hidastaminen on kannatettavaa. Valittu keino vain tuskin on kovinkaan tehokas”, Vesala toteaa blogissaan.

Vesalan mukaan uusien asuntolainojen määrä ei muutenkaan juuri kasva ja velkaantumista kiihdyttävät lähinnä taloyhtiölainat sekä vakuudettomat kulutusluotot. Niihin asuntolainakaton kiristyksellä ei ole suoraa vaikutusta.

Kiristynyt sääntely kyllä patistelee kotitalouksia säästämään enemmän, mutta tulee samalla ohjanneeksi lisäsäästöt hyvin epälikvidiin omaisuuserään. Tästä syystä ne eivät tosiasiallisesti lisää kuluttajien pelivaraa äkillisissä menotarpeissa, Vesala toteaa.

”Jos edellisessä asunnossa lainojen lyhennys on synnyttänyt 15 prosentin verran omaa pääomaa, sääntely pakottaa käyttämään sen kokonaisuudessaan uuteen asuntoon. Näin ollen sääntely ei edistä säästämistä, joka kerryttäisi helposti rahaksi muutettavia ”puskurivaroja” elämän yllätysten varalta.”

Kotitaloudet eriarvoiseen asemaan

Pääekonomistin mukaan lainakaton madaltuminen voi myös kohdella kotitalouksia eriarvoisesti.

”Koska enimmäisluototussuhde määritellään annettavien vakuuksien käyvän arvon mukaan, lainakaton rajoitteesta voi päästä lyömällä pöytään asunnon lisäksi muitakin vakuuksia. Joillekin kotitalouksille tämä on helpompaa kuin toisille.”

Konkreettisia haittavaikutuksia voi Vesalan mukaan tulla välillisesti myös työmarkkinoille. Omistusasujan, joka on ennen vuonna 2016 voimaanastunutta lainakattosääntelyä ostanut itselleen täydellä velkarahalla asunnon, on 85 prosentin lainakaton oloissa entistä hankalampi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Vesalan mukaan omaa rahoitusta tai muita vakuuksia on löydyttävä selvästi aiempaa enemmän. Hänen mukaan työmarkkinoiden alueellinen kohtaanto-ongelma on jo nyt merkittävä työllisyyskasvua hidastava tekijä.

”Kitkaa voi syntyä myös nuorille perheille, jotka mahdollisesti ovat siirtyneet omistusasujiksi ennen lasten hankkimista ja perheen kasvaessa haluaisivat muuttaa suurempaan asuntoon. Entistä tilavamman ja kalliimman asunnon hankkiminen on muutenkin iso ponnistus, johon lainakaton kiristys tuo lisää vaikeusastetta.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös