Työttömäksi jäänyt kolmen lapsen äiti havaitsi, että työn vastaanottaminen olisi laskenut perheen elintasoa.
Kannustinloukulla tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa henkilön on vaikea lisätä käytettävissä olevia tulojaan lisäämällä työtekoa tai muuta tulonhankintaa. Esimerkiksi siis bruttotulojen nousu ei nosta käytettävissä olevia tuloja.
Kannustinloukut syntyvät pääasiallisesti kahdesta syystä: erilaisista kotitalouksille myönnettävistä vastikkeettomista eduista (kuten työttömyysturva tai tarveharkintainen sosiaaliturva) sekä verotuksesta.
Taloussanomat kertoi pääkaupunkiseudulla asuvan Tuulan kokemuksia työttömyydestä ja kannustinloukuista. Tuula jäi työttömäksi vuonna 2005. Aluksi perhe ei saanut toimeentulotukea, koska sosiaalitoimi otti päätöksessään huomioon Tuulan vanhan palkan. Puolen vuoden kuluttua perheenäiti alkoi kuitenkin saada tukia.
Tuula ja hänen perheensä saivat peruspäivärahaa, toimeentulotukea, asumistukea, miehen kuntoutustukea sekä lapsilisiä. Lisäksi lasten päivähoito oli Tuulan työttömyysvuosina 2005 – 2008 ilmaista.
Kannustinloukun perheenäiti kohtasi käytännössä, kun hänelle ei ollut taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan tarjottuja töitä. Hän olisi saanut esimerkiksi vakuutusalan työtä, mutta työstä saatavat nettotulot olisivat olleet pienemmät kuin hänen saamansa tuet.
Esimerkkejä kannustinloukuista löytyy pilvin pimein.
Toinen esimerkki kertoo pätkätöiden kannustinloukusta. Perheellä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, jossa vanhemmista toinen opiskelee ja toinen on työtön. Vanhemmilla on silloin tällöin keikka- ja pätkätöitä, ja vanhemmat saavat työttömyys- ja opiskelijaetuuksien lisäksi asumistukea ja tuloista riippuen toimeentulotukea.
Kannustinloukku syntyy, koska pätkätöistä saatavat tulot vaikuttavat kuitenkin työttömyysturvaan, asumistukeen, opintoetuuksiin sekä lasten päivähoitomaksuihin.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT julkaisi kuvaajan, joka osoittaa selkeästi, että asumistuki ja toimeentulotuki, jotka ovat tarveharkintaisia tukia, voivat johtaa yllättävän pahaan kannustinloukkuun. Kuvaaja osoittaa, että yksinhuoltajan bruttopalkan noustessa 800 eurosta noin 2400 euroon kuussa, käytettävissä olevat tulot eivät nouse juuri lainkaan. Bruttotulojen kolminkertaistuminen ei näy yksinhuoltajan arjessa lainkaan.
Kannustinloukkujen taustalla voi olla muitakin kuin taloudellisia syitä.
Me-säätiön kehittämispäällikkö Lisa Björklund kertoi Huomenta Suomessa, että pitkittyneestä työttömyydestä voi olla vaikea muuttaa oman arkensa logistiikkaa työelämään sopivaksi. Tällöin syntyy byrokratialoukku. Se tarkoittaa sitä, että työttömyydestä työelämään siirtyminen vaatii paljon asioiden uudelleenjärjestelyä: tukien sovittelua, työmatkojen suunnittelua ja kenties lasten hakemista päiväkodista.
”Ei auta vain taloudellinen kannustin, mikä siihen työhön kannustaa, vaan täytyy muukin elämäntilanne olla työn vastaanottamista tukevaa”, Björklund toteaa.
Tämäkin demokratian kukkanen kukkii ikuisesti eikä sille ole olemassa rauhanomaista ratkaisua.
Jos nimittäin kannustinloukut puretaan, hallitus kärsii vaalitappion. Poskettomistakin kannustimista hyötyvien äänestäjien joukko on aina suurempi kuin niiden, joiden mielestä kannustimet ovat kohtuuttomia ja niitä tulisi heikentää, jotta työnteko kannattaisi. Niinpä kannustimet jäävät eikä työnteko kannata. Jokaisella vaalikierroksella ongelmaa vieläpä pahennetaan, koska äänestäjien enemmistö niin haluaa.
Jos yhteiskunta koostuu 60-prosenttisesti elätettävistä ja 40-prosenttisesti heidän elättäjistään, demokratia ei kykene korjaamaan epäkohtaa. Elättäjien ainoa mahdollisuus onkin joko muuttaa yhteiskuntajärjestystä(tarkentava vihapuhe sensuroitu) tai muuttaa maasta pois.