Alhaiset korot ja odotukset asuntojen hintanoususta kannustavat kotitalouksia lainanottoon, todetaan Helsingin yliopistolla tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa.
Odotus nousevista asuntohinnoista tekee asunnon ostamisesta velalla houkuttelevaa myös sellaisille kotitalouksille, jotka tietävät, että heidän lainanmaksukykynsä saattaa olla heikko. Väitöskirjassa on tutkittu, millaiset markkinahäiriöt voivat selittää Yhdysvalloissa vuonna 2007 puhjenneen asuntomarkkina- ja finanssikriisin syntyä.
Jos lainanantajat eivät täydellisesti havaitse kotitalouksien luottoriskiä, velallisiksi valikoituu silloin myös suuririskisiä kotitalouksia. Tällöin koko kotitaloussektorin velkataakka voi kasvaa liian suureksi, väitöstutkimuksessa todetaan.
”Se taas tekee taloudesta haavoittuvaisen laskusuhdanteessa, kun maksuhäiriöt lisääntyvät. Tällaiset olosuhteet vallitsivat Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla ja johtivat syvään taantumaan asuntohintojen käännyttyä laskuun”, VTM Aino Silvo kertoo.
Lainakattoa tarvitaan
Myös Suomessa on viime aikoina huolestuttu kotitalouksien velkaantumisesta korkotason oltua pitkään alhainen. Lisäksi kasvukeskuksissa kovasta kysynnästä johtuva asuntojen hintojen nousu on ruokkinut kotitalouksien velkaantumista.
”Tulosteni perusteella velkaantumisen hillitseminen esimerkiksi lainakaton tai positiivisen luottorekisterin avulla onkin perusteltua”, Silvo sanoo.
Näin väitöstutkimuksen tulokset yleistyvät laajemminkin rahoitusmarkkinoiden toimintaan tilanteissa, joissa markkinaosapuolet eivät havaitse kaikkea päätösten kannalta tärkeää tietoa.
Hintakuplaa hankala havaita
Makrotalousteorian alan väitöskirjassa tutkittiin myös sijoittajien näkemyksiä tuottojen kehityksestä Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla ennen finanssikriisiä tilastollisen mallin avulla. Keskeinen löydös on, että Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuoliskolla sijoittajat pitivät asuntohintojen rajua nousua perusteltuna talouden hyvän vireen vuoksi.
Sijoittajat pitivät asuntomarkkinoita turvallisena sijoituskohteena, koska tappioita ei aiheutuisi niin kauan, kuin asuntojen hinnat jatkaisivat nousuaan. Sijoittajat joutuivat päivittämään rajusti näkemyksiään sijoitusten turvallisuudesta, kun hinnat kääntyivät vuonna 2006.
”Tämä löydös tarkoittaa, että hintakuplaa voi olla hyvin vaikea havaita ajoissa, mikä myös voi ruokkia liiallista velkaantumista. Suotuisan talouskasvun varjolla ei voida tuudittautua siihen, että asuntojen hinnat jatkaisivat tulevaisuudessakin nousuaan.”
Vaikka Suomessa ei todennäköisesti ole juuri nyt hintakuplaa, tilanne on ollut Silvon mukaan kuvatun kaltainen myös Ruotsissa viime vuosina.
VTM Aino Silvo väittelee 8.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Information and credit cycles – Causes and consequences of financial instability”.
