Toimituksen blogi

9 näkökulmaa julkisen sektorin sijoitustoimintaan

Julkisen sektorin osakeomistukseen liittyvät kysymykset eivät ole yksinkertaisia.

SalkunRakentajan päätoimittajan Jorma Erkkilän keskustelunavaus julkisen sektorin sijoitustoimintaan liittyen on herättänyt voimakkaita tunteita, kommentteja ja näkemyksiä .

Erkkilän mielipiteen mukaan ei ole olemassa mitään kestäviä perusteita, miksi kunnan tai kaupungin pitäisi harrastaa sijoitustoimintaa pörssiosakkeisiin. Niillä on riittävästi työsarkaa muuallakin.

Tämä artikkeli kerää yhteen keskustelussa esiin nousseita näkökantoja. 

1) Julkisen sektorin sijoitukset voivat myös epäonnistua

Perusajatuksena tuntuu hyvältä, että omalla kunnalla olisi myös sijoitusomaisuutta. Kunta tarvitsee rahaa toimintojensa ylläpitoon, eikä veroja tarvitse kerätä yhtä paljon, mikäli tuloa saadaan myös sijoitustoiminnasta.

Mikäli sijoitustoimintaan lähdetään ei kyse oikeasti ole yhdestä osakkeesta, kuten Kurikan Fortum-omistuksissa, vaan kokonaisuudesta. Kokonaisuutena kunnat omat myös epäonnistuneet sijoituksissaan, kuten alla olevasta linkistä näkyy.

Julkisen sektorin osakeomistus ja sijoitustoiminta tuo mukanaan myös ongelmia.

2) Kunnat eivät resursoi sijoitustoimintaansa riittävästi

Sijoittaminen sisältää riskejä. Kymmenien miljoonien tappiot kuntien johdannaissopimuksissa johtuvat osittain riskien realisoitumisesta ja osittain siitä, että ainakin osa sopimuksista on ollut kuntien kannalta epäedullisia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen mukaan puolelta kyselyyn vastanneista kunnista puuttui kirjallisesti laadittu sijoitusstrategia. Tämä tarkoittaa sitä, että yllättävän moni kunta sijoittaa omaisuuttaan leväperäisesti ilman yhteistä pohdintaa siitä mitä tarkalleen halutaan saavuttaa ja kuinka paljon riskiä halutaan ottaa.

Tulos on yllättävä, koska kuntien sijoitusvarallisuuden määrä voi olla merkittävä ja silti sen hallinnoinnista saattaa vastata ainoastaan yksi tai enintään muutama henkilö.

Voisi olla paikallaan pohtia etukäteen kenen vastuulla on, jos sijoitukset menevät pieleen. Pitäisikö syyttää vastuullista henkilöä?  Vai kaikkia päätöksentekijöitä siitä, että merkittävä varallisuus annetaan yhden ihmisen hoidettavaksi ilman yhteisesti laadittua kirjallista sijoitussuunnitelmaa?

3) Sijoittaminen on vaikeaa ja vaatii osaamista

Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisussa on ohjeita kunnille sijoitustoimintaa varten sisältäen liitteen kaavoista.

Kaavoja on neljällä sivulla 13 kappaletta. On epärealistista olettaa, että pienemmistä kunnissa löytyisi tarpeeksi päättäjien aikaa siihen, että kaavoja pyöritettäisiin niiden sisältämien mallien ymmärtämiseen asti. Varsinkin kun ottaa huomioon, että resurssit eivät tällä hetkellä riitä edes kirjallisen sijoitusstrategian tekemiseen. Yhtenä ratkaisuna on ostaa osaaminen palveluna.

4) Sijoitustoiminnan osaamisen ostaminen ei ole ongelmatonta

Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan keskisuurissa ja pienissä kunnissa ulkopuolisten tarjoamia varainhoitopalveluja käyttää lähes joka kolmas kunta. Silloin kun osaamista ei löydy itseltä on sitä järkevää ostaa muualta. Toisaalta varainhoito maksaa. On myös niin, että osa kunnista kokee olevansa ”salkunhoitajien armoilla” oman heikon osaamisen vuoksi.

5) Sijoitusten myyminen on pahasta


Yleinen mielipide on, että lypsävää lehmää ei kannata myydä. Tämä selvä. Mutta mitä jos rahat investoi eteenpäin järkevämmällä tavalla? Joissakin tapauksissa kunta voi kuitenkin investoida myynnistä saadut rahat sektorille, joka on lähimpänä kunnan omaa osaamista. Tällainen osa-alue on esimerkiksi ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, kuten alla oleva esimerkki osoittaa.

Omistuksia myymällä voidaan vapauttaa resursseja säästöä tuoviin investointeihin.

6) Sijoitusten myyminen veroäyrin laskemiseksi

Yksi voimakkaimmin tunteita herättänyt ajatus on julkisen sektorin sijoitusten myyminen veroäyrin laskemiseksi.

Jos veroäyri laskee, jää kuntalaisille enemmän rahaa ja tämän rahan voi kukin kuntalainen sijoittaa itse. Osa ihmisistä kokee, että he pääsisivät parhaimpaan lopputulokseen sijoittamalla rahat itse. Kyse ei ole vain taidosta, vaan myös tehokkuudesta joka syntyy suorasta toiminnasta ilman veronkeruuta, kuntapäättäjää ja kunnan ostamaa varainhoitopalvelua.

Toiset kokevat, että he eivät itse ymmärrä sijoittamista tarpeeksi. Tällöin uskotaan, että tulee parempaa jälkeä, kun kunta tekee sijoituspäätöksen kuntalaisten puolesta.

7) Sijoitusten myyminen palveluiden parantamiseksi

Varojen yli eläminen ei toimi pidemmän päälle. On sitten arvokysymys, onko lyhyellä aikavälillä sallittua myydä pari lypsävää lehmää aliresursoitujen palvelujen turvaamiseksi edes lyhyellä aikavälillä. Alla esimerkki mihin palvelujen aliresursointi voi johtaa.

Lyhyellä aikavälillä palveluita voidaan tuottaa omistuksia myymällä.

8) Suomesta voisi poistaa verot kokonaan yhdessä sukupolvessa

Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasin laskelmien mukaan verot voisi poistaa kokonaan. Tähän tarvittaisiin valtion budjetista yksi prosentti joka vuosi 72 vuoden ajan. Summa sijoitettaisiin maailmanlaajuisesti hajauttaen osakkeisiin.

Ajatus on juurikin näin toteutettuna kannatettava.

Passiivinen omistaminen globaalisti laajasti hajauttaen ilman minkäänlaista omistajaohjausta eroaa kuitenkin merkittävästi nykyisestä rakenteesta, johon liittyvät merkittävät omistusosuudet ja sen myötä omistajaohjaus.

Kuntien kohdalla on taas hyvä huomioida, että sama ratkaisu ei sovi kaikille. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan useissa ulkopuolisia varainhoitajia käyttävissä kunnissa koetaan, että ulkopuoliset varainhoitajat eivät keskity tarpeeksi asiakkaan tarpeen selvittämiseen.

Hyvän sijoituksen tunnusmerkki ei ole se, että se voittaa indeksin. Ensinnäkin tavoitteet ja riskitaso tulee olla asetettu oikein. Ja toisekseen sijoituskokonaisuuden tulee vastata asetettuja tavoitteita ja riskitasoa. Kaikki ymmärtävät, että riskiä ei tule ottaa liikaa, mutta myös liian alhainen riski on haitallista koska se syö sijoitusten tuottoja.

9) Strategiset omistukset

Valtion omistaminen jaetaan kolmeen luokkaan. Finanssi-intressin lisäksi tulee siis huomioida strateginen intressi tai yrityskohtaiset erityistehtävät.

Monopoliyritysten kohdalla omistajaohjaus on perusteltua ja julkisen sektorin omistamien monopoliyritysten myynti on omiaan aiheuttamaan ongelmia.

Toisaalta, finanssi-intressistä puhuttaessa, on hyvä muistaa, että ison omistusosuuden tuomaan omistajaohjaukseen liittyy pysyviä ristiriitoja.

Evan mukaan valtio-omistus on politisoitunutta, jäykkää ja siirtää liiketoimintariskejä turhaan veronmaksajille.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös