Sekä USA että Kiina ovat koventaneet kauppasotapuheitaan toisiaan vastaan.
Heinäkuun alussa kauppasodasta Kiinan ja USA:n välillä tuli totta, kun puheet ja uhkailut muuttuivat tosiksi. Yhdysvallat asetti 1. heinäkuuta voimaan 25 prosentin tullit kiinalaistuotteille, jona tuontiarvo on noin 34 miljardia dollaria vuodessa.
Donald Trumpin mukaan seuraavat USA:n tullit kiinalaistuotteille ovat noin 16 miljardin arvoinen tuotejoukko. Lisäksi hän uhkaa lisätä tulleja 200 miljardin dollarin ja tämän jälkeen vielä noin 300 miljardin dollarin edestä. Trump vaatii, että Kiinan on lopetettava amerikkalaisten innovaatioiden ja teknologian kopioiminen.
Jos kaikki Trumpin uhkailut toteutuvat, tulisivat tullit koskemaan kaikkea Kiinan vientiä USA:han, sillä Kiina vei viime vuonna Yhdysvaltoihin tavaraa noin 500 miljardin dollarin edestä.
Myös Kiinan uhkailut ovat koventuneet. Yhdysvallat ”avaa tulen” koko maailmaa ja itseään vastaan, Kiina totesi torstaina. Maan kauppaministeriön edustaja Gao Feng totesi torstaina, että Yhdysvallat aloittaa tulleillaan kauppasodan koko maailmaa sekä itseään vastaan.
Kaikki merkit viittaavat siihen, ettei Trump tulee perääntymään, jollei Kiina suostu USA:n vaatimuksiin. Yhdysvalloissa pidetään syksyllä tärkeät välivaalit, ja Trump haluaa myös parantaa asemiaan vuoden 2020 presidentinvaaleihin.
Trumpin asema on siinä mielessä vahva, että USA on viennissään huomattavasti vähemmän riippuvainen Kiinasta, kuin mitä Kiina on USA:sta. USA:n vienti Kiinaan on vain 150 miljardia dollaria eli huomattavasti vähemmän kuin Kiinan 500 miljardin vienti Yhdysvaltoihin.
Nordea on arvioinut kauppasodan vaikutuksia Kiinan talouteen neljällä eri skenaariolla. Pahimmassa skenaariossa, jossa uhkaillut tuontitullit astuisivat täysimääräisesti voimaan, tullien vaikutus Kiinan talouteen olisi vajaat 0,75 prosenttia bkt:sta negatiivinen.
Toisaalta Kiinan valtio omistaa Yhdysvaltojen liittovaltion valtionvelkaa peräti 1 200 miljardin dollarin edestä. Kyse on noin 20 prosentista kaikesta Yhdysvaltojen ulkomaisesta velasta. Kiina voisi alkaa myydä velkakirjoja, jolloin niiden hinnat laskisivat ja nostaisi korkotasoa Yhdysvalloissa. Se tarkoittaisi ennestään budjettialijäämäiselle ja nopeasti velkaantuvalla USA:lle lisää velanhoitokuluja.
Velkakirjojen myynti johtaisi luultavasti kuitenkin korkojen nousun lisäksi myös dollarin heikentymiseen. Mikäli dollari heikentyisi Kiinan juania vastaan, heikentäisi se kiinalaistuotteiden kilpailukykyä Yhdysvaltojen markkinoilla.
Euroopan ja USA:n välisessä nokkapokassa sen sijaan ovat puheet olleet viime päivinä aiempaa kyyhkysmäisempiä.
USA:n Saksan suurlähettiläs totesi tällä viikolla, että Trump olisi valmis luopumaan suunnitellusta eurooppalaisten autojen tuontitulleista tiettyjä myönnytyksiä vastaan. EU:n tulisi luopua tuontitulleista USA:sta tuotaville autoille. Trump on uhannut aiemmin nostaa EU:sta tuotujen autojen tulleja, jos EU ei höllennä nykyisiä tullejaan koskien yhdysvaltalaisia autoja.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi, että hän olisi valmis tukemaan tätä ehdotusta, mutta päätöksenteko vaatii yhteiseurooppalaisen näkemyksen.
